Testailin viime vuonna ensimmäistä kertaa munatonta piparkakkuohjetta. Siinä ohjeessa kiehautettu voi-sokeri-mauste-seos vatkataan ilmavaksi ja lopputuloksena oli aivan ihania, rapeita pipareita. Halusin nyt kokeilla, onnistuuko taikina hieman helpomminkin, ilman ylimääräistä vatkausta.
Vatkaamattomuuden lisäksi testailin samalla myös taikinan tekemistä kahdella eri tavalla, sillä ajattelin tekotavan vaikuttavan koostumukseen: Ensimmäisen satsin tein keittämällä mausteita kattilassa muiden aineiden (paitsi jauhot ja sooda) kanssa. Näin sokeri suli taikinaan. Toisen taikinan tein lapsuudestani tutun luottoreseptini eli mamsellin piparkakkutaikinan mukaisesti eli hieromalla sokerin ja voin keskenään ja lisäämällä loput aineet sekaan. Lisäsin tähän toiseen taikinaan mausteita enemmän, sillä mausteiden kiehauttaminen tuo maut paremmin esille ja tässähän se jäi kokonaan välistä. Sokeri jäi tässä toisessa taikinassa hampaissa rouskuvaksi.
Taikinoiden käsiteltävyydessäkään ei ole selvästi havaittavaa eroa. Taikinan palat kauliintuvat parhaiten jääkaappikylmänä. Huoneenlämmössä taikina pehmenee nopeasti ja alkaa tarttua alustaan ja kaulimeen. Taikinaa kannattaakin ottaa pieni pala kerrallaan huoneenlämpöön ja pitää loput jääkaapissa. Kaulitessa alusta on hyvä pitää hyvin jauhotettuna ja tarkistaa aina välillä, että taikinalevy irtoaa alustasta.
Mielestäni valmiiden piparkakkujen koostumusten erot olivat pienet, mutta havaittavissa. Ehkä asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että olin itse tietoinen kumpi pipari on kumpaakin taikinaa ja näin ollen väänsin tuloksen mielessäni tiettyyn suuntaan. Ensi kerralla pitää ehdottomasti tehdä sokkoutettu testi ja napostella piparit silmät sidottuina. Tuloksena oli siis se, että siitä taikinasta, jossa voi ja sokeri hierottiin keskenään, tuli rapeampia pipareita. Ja niistä, joissa sokeri suli voin joukkoon, tuli sen sijaan aavistuksen kovempia.
Tämä teoria itseasiassa toimisi yks yhteen myös lusikkaleipäteorian kanssa. Mimmin keittiön tietopankin mukaan nimittäin lusikkaleivistä tulee kovempia, jos sokeri sulaa taikinaan sekä rapeampia ja mureampia, jos sokeri ei ehdi sulamaan. Näissäkin pipareissa tuo sama logiikka tuntui toimivan.
Entä olivatko nämä parempia kuin vuosi sitten tekemäni munattomat piparit? Jaa'a, tuohon on vaikea vastata, sillä paremmuus koostumuksen ja maun suhteen on henkilökohtainen juttu. Joku tykkää kovemmasta, toinen pehmestä, kolmas rapeasta. Jotkut haluavat kunnon makusirkuksen, toiset pitävät miedommista mausta. Tätä uutta ja sitä vanhaa ohjetta on muutenkin vaikea verrata luotettavasti, sillä edellisestä kerrasta on niin pitkä aika. Mutta muistikuvaani perustuen vanhalla ohjeella tulisi vieläkin rapeampia pipareita. Maultaan ne olivat näitä miedompia. Mutta hyviä toki niinkin.
Itse pidin näiden mausta hurjasti, sillä pidän melko mausteisista pipareista. Toki ei haittaa, vaikka kardemummaa olisi ollut ripaus enemmän. Siitä tulee mahtava maku pipareihin. Ja koostumuskin oli mielestäni sopivan kovan rapea, siis siinä missä voi ja sokeri vain hierotaan keskenään. Kiehauttamalla tehdyssä rakenne oli makuuni liian kova, mutta ei sekään toki niin kova ole, että hampaat menisivät. Hyviä kuitenkin ja tekivät meillä hyvin kauppansa :)
Niin ja käsiteltävyydeltään tämä taikina ei ollut aivan niin ihanteellista kuin aiemman ohjeen taikina, vaan tuppasi tarttumaan helpommin pöytään. Mutta jauhoilla siitäkin selvittiin :)
Entä olivatko nämä parempia kuin vuosi sitten tekemäni munattomat piparit? Jaa'a, tuohon on vaikea vastata, sillä paremmuus koostumuksen ja maun suhteen on henkilökohtainen juttu. Joku tykkää kovemmasta, toinen pehmestä, kolmas rapeasta. Jotkut haluavat kunnon makusirkuksen, toiset pitävät miedommista mausta. Tätä uutta ja sitä vanhaa ohjetta on muutenkin vaikea verrata luotettavasti, sillä edellisestä kerrasta on niin pitkä aika. Mutta muistikuvaani perustuen vanhalla ohjeella tulisi vieläkin rapeampia pipareita. Maultaan ne olivat näitä miedompia. Mutta hyviä toki niinkin.
Itse pidin näiden mausta hurjasti, sillä pidän melko mausteisista pipareista. Toki ei haittaa, vaikka kardemummaa olisi ollut ripaus enemmän. Siitä tulee mahtava maku pipareihin. Ja koostumuskin oli mielestäni sopivan kovan rapea, siis siinä missä voi ja sokeri vain hierotaan keskenään. Kiehauttamalla tehdyssä rakenne oli makuuni liian kova, mutta ei sekään toki niin kova ole, että hampaat menisivät. Hyviä kuitenkin ja tekivät meillä hyvin kauppansa :)
Niin ja käsiteltävyydeltään tämä taikina ei ollut aivan niin ihanteellista kuin aiemman ohjeen taikina, vaan tuppasi tarttumaan helpommin pöytään. Mutta jauhoilla siitäkin selvittiin :)
Piparkakut (munattomat)
Aineet:
100 g voita
1 dl sokeria
2 dl tummaa siirappia
2 tl kanelia
0.75 tl neilikkaa
0.75 tl inkivääriä
0.5 tl kardemummaa
1/4 tl suolaa
1 tl soodaa
5 dl (325 g) vehnäjauhoja
Ohjeet:
Kovemmat keksit:
Kovemmat keksit:
Mittaa voi, siirappi, sokeri, kerma, kaneli, neilikka, inkivääri, kardemumma ja suola kattilaan. Kuumenna sekoitellen ja anna kiehahtaa.
Siirrä levyltä ja anna jäähtyä. Voit nopeuttaa jäähtymistä laittamalla kattilan kylmää vettä sisältävään altaaseen.
Kun seos on jäähtynyt yhdistä sooda vehnäjauhoihin. Lisää vehnäjauhot ja sekoita hyvin, kunnes jauhot ovat sekoittuneet kunnolla joukkoon. Älä kuitenkaan vaivaa taikinaa. Peitä taikinakulho ja nosta jääkaappiin kiinteytymään seuraavaan päivään.
Kun seos on jäähtynyt yhdistä sooda vehnäjauhoihin. Lisää vehnäjauhot ja sekoita hyvin, kunnes jauhot ovat sekoittuneet kunnolla joukkoon. Älä kuitenkaan vaivaa taikinaa. Peitä taikinakulho ja nosta jääkaappiin kiinteytymään seuraavaan päivään.
Rapeammat keksit:
Hiero huoneenlämpöinen pehmeä voi ja sokeri keskenään puulusikalla. Sekoita joukkoon 1 dl siirappia ja sekoita hyvin. Lisää vielä 1 dl siirappia lisää ja sekoita kunnolla. Sekoita joukkoon vielä 0.5 dl kermaa.
Sekoita mausteet ja sooda vehnäjauhoihin. Kääntele vehnäjauhoseos joukkoon kunnolla. Älä kuitenkaan vaivaa taikinaa. Peitä taikinakulho ja nosta
jääkaappiin kiinteytymään seuraavaan päivään.
Taikinoiden käsittely ja muotoilu:
Ota taikinaa jääkaapista aina tarvittava määrä kerrallaan. Säilytä lopputaikinaa jääkaapissa. Painele taikinaa hyvin jauhotetulla pöydällä ohueammaksi. Kaulitse taikinasta ohut, noin 2-3 mm paksuinen levy. Kokeile välillä, ettei taikina ole tarttunut kiinni pöytään ja lisää tarvittaessa jauhoja taikinalevyn alle ja päälle. Varo kuitenkin lisäämästä jauhoja liikaa, ettei valmiista pipareita tule liian kovia.
Ota taikinalevystä kuvioita piparkakkumuoteilla tai leikkaa kuvioita veitsellä tai pizzaleikkurilla. Meidän tyttö sai parisen vuotta sitten ikiomat muotit, jotka ovat olleet ahkerasti käytössä. Tällä kertaa syntyi mm. tällainen ankkapipari.
Siirrä samankokoiset kuviot samalle uunipellille leivinpaperin päälle. Näin ne kypsyvät yhtä aikaa. Paista 200 asteessa koosta riippuen 5-10 minuuttia.
Vinkki:
* Mausteiden kiehauttaminen yhdessä voin kanssa tuo maut paremmin esille. Ohjeessa olevan mausteiden määrät on kiehautettavaan taikinaan. Jos teet piparitaikinan hieromalla voin sokeriin, niin laita silloin mausteita hieman enemmän, n. 1.3-1.5-kertainen määrä.
Taikinoiden käsittely ja muotoilu:
Ota taikinaa jääkaapista aina tarvittava määrä kerrallaan. Säilytä lopputaikinaa jääkaapissa. Painele taikinaa hyvin jauhotetulla pöydällä ohueammaksi. Kaulitse taikinasta ohut, noin 2-3 mm paksuinen levy. Kokeile välillä, ettei taikina ole tarttunut kiinni pöytään ja lisää tarvittaessa jauhoja taikinalevyn alle ja päälle. Varo kuitenkin lisäämästä jauhoja liikaa, ettei valmiista pipareita tule liian kovia.
Ota taikinalevystä kuvioita piparkakkumuoteilla tai leikkaa kuvioita veitsellä tai pizzaleikkurilla. Meidän tyttö sai parisen vuotta sitten ikiomat muotit, jotka ovat olleet ahkerasti käytössä. Tällä kertaa syntyi mm. tällainen ankkapipari.
Siirrä samankokoiset kuviot samalle uunipellille leivinpaperin päälle. Näin ne kypsyvät yhtä aikaa. Paista 200 asteessa koosta riippuen 5-10 minuuttia.
Vinkki:
* Mausteiden kiehauttaminen yhdessä voin kanssa tuo maut paremmin esille. Ohjeessa olevan mausteiden määrät on kiehautettavaan taikinaan. Jos teet piparitaikinan hieromalla voin sokeriin, niin laita silloin mausteita hieman enemmän, n. 1.3-1.5-kertainen määrä.
Suomessa aloitatte leipomaan piparkakkuja :)
VastaaPoistamutta minä myös italiasta tuon pipari tuoksua kotiin!!
Pipareista tulee kotiin ihana Jouluinen tuoksu, leipoo niitä missä tahansa :) Itse tosin en niin välitä kypsistä piparkakuista, mutta se taikina, nam! Ja tietenkin se tuoksu mikä leviää koviin, ihana! :D
PoistaKuulostaa hyvältä, pitää kokeilla. :)
VastaaPoistaRapeampien pipareiden ohjeessa teksti katkeaa yllättäen:
"... Lisää vielä 1 dl siirappia lisää ja sekoita kunnolla. Lisää
Sekoita vehnäjauhoihin. Lisää vehnäjauhot ja ..."
Oho. Hyvä kun huomasit ja kerroit virheestä! :) Korjasin tuon kohdan suoraan ohjeeseen. Oiskohan meidän 2v "pikkutuholainen" päässyt vähän taas näpyttelemään delete-nappulaa.. No mutta pääasia että huomasit virheen ja se tuli korjattua :) Nämä piparit tekivät meillä hyvin kauppansa :) Tämän taikinan kaulittavuus ei ollut aivan yhtä hyvä kuin toisessa munattomassa ohjeessa (http://suklaapossu.blogspot.fi/2013/12/rapeat-piparit-munaton.html), mutta makua oli reilummin. Jos innostut, niin voit testailla vaikkapa molemmilla ohjeilla ja halutessasi vaikkapa lisäillä hieman mausteita tuohon linkin takaa löytyvään ohjeeseen :)
Poista