Salmiakkineliöt ultrapehmeällä kaakaopohjalla

Juuri sen oikean mokkapalareseptin metsästäminen jatkui Mariannen makuisten mokkisten jälkeen tällä pohjalla. Tein pohjan ilman sen kummempia etukäteisajatuksia ja kun pohja oli uunissa, aloin miettiä mitä sille tekisin. Tavalliset mokkapalat eivät sillä hetkellä maistuneet ja kaivettunani kaappeja löysin Salmiakki mixeriä ja turkinpippurirouhetta. Siitä se ajatus sitten lähti, salmiakkipäällysteisiin salmarineliöihin. Päällinen oli hieman tahmea, hieman kitalakeen tarttuva, juuri sopivasti valua ja maultaan suht voimakkaan salmiakkinen. Nam! :)

Kerron muuten samantein myös sen, että nyt tämä kaakaoinen pohjakin osui todella lähelle haluamaani. Tuo pohja on aivan käsittämättömän ultrapehmeä, mehevä, höttöinen, kostea ja pehmoinen, ah, koostumukseltaan aivan täydellinen! Siihen sopisikin päälle todella hyvin tavallisten mokkapalojen kuorrute, sen jälkeen oltaisiin lähellä täydellisyyttä!

Ennen kuin innostutte näistä Salmiakki-neliöistä enempää, pitää kertoa tarkemmin myös mausta. Pohjan maku oli mielestäni liian valju. Tai no tavallisten mokkapalojen kanssa pohja toimisi äärettömän hyvin jo tällaisenaan, sillä mokkapalojen kuorrute on niin täynnä makua (=makeutta). Koska tällä kertaa päällä oli ei-niin-makea salmiakki-suklaakuorrute, jäi itselläni miedon makuisesta pohjasta hieman epämääräinen olo. Mielestäni pohjassa olisi saanut olla kaakaon makua reilusti enemmän tai vaihtoehtoisesti se olisi voinut olla esim. sitruunaan vivahtava, jotta päällisen makumaailma olisi korostunut paremmin.

Osa paloista maisteltiin kotona ja loput vein töihin. Sielläkin kommentit olivat hieman ristiriitaisia. Toki makujakin on monia, eikä koskaan varmaan millään leivonnaisella pysty miellyttämään kaikkia. Eikä tälläkään. Suurin osa maistaneista omien sanojensa mukaan piti näistä kovinkin, mutta kaikki eivät olleet näiden ystäviä. Erityisesti kuorrute tuntui jakavan mielipiteet kahtia. Pohjan mauttomuus ei tuntunut itseni lisäksi haittaavan muita, vaan ylistyssanoja vilisi, erityisesti sen pehmeydestä.

Jos nyt vielä kerran yritetään ajatuksen tasolla muokata ohjetta, ja unohdetaan aiemmin mainitsemani kaakaon määrän lisääminen ja sitruunankuoret, kokonaisuudesta saisi erittäin toimivan tällä samalla ohjeella vain ja ainoastaan muuttamalla pohjan paksuutta. Nimittäin hieman ohuemmalla pohjalla tämä toimii paremmin. Testailin sitäkin syödessäni. Tällöin päällisen salmiakkisuus pääsee paremmin oikeuksiinsa. Tein pohjan 25 x 40 cm vuokaan, mutta normaalille syvälle uunipellille tehtynä (n. 30 x 40 cm) paksuus olisi parempi. Muokkasinkin tuon pellin koon suoraan ohjeeseen, sillä uskon sen toimivan paremmin.

Vaikka tämä ei ollut täydellinen paketti tällaisenaan, ajattelin kuitenkin antaa näille mahdollisuuden myös täällä blogissa, niin halukkaat voivat testailla tätä omassa keittiössään. Ja pohjahan on nyt tuolla ohjeella ohuempi, joten makupaletti on taatusti jo tasapainoisempi. Näin Halloweenin kynnyksellä tuli mieleen, että näistähän saisi vaikka hyvän Halloween-leivonnaisen vaikka vain lisäämällä pari karkkihyllyltä löytyvää lieroa palan päälle! :)

Salmiakki-suklaaneliöt

n. 30 x 40 cm syvälle uunipellille  
(kuvan palat tehty hieman pienempään vuokaan, jolloin pohja paksumpi)
 

Pohja:

4 kananmunaa
4 dl sokeria
1 rkl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria

5.5 dl vehnäjauhoja

0.5 dl tummaa kaakaojauhetta

2.5 dl maitoa
2 dl öljyä

Päälle:
175 g tummaa (50%) suklaata
1 dl kermaa
1 dl fariinisokeria
4.5 rkl Salmiakki Mixeriä
n. 3 rkl (maun mukaan) turkinpippurirouhetta

Ohje:

Vaahdota kananmunat ja sokeri hyvin. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet vuorotellen maidon kera. Älä vatkaa taikinaa enää tässä vaiheessa, vaan sekoittele aineet muna-sokerivaahtoon vaikka nuolijalla käännellen. Sekoita lopuksi joukkoon öljy varovasti käännellen. Kaada taikina syvälle, leivinpaperoidulle uunipellille. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 15-20 minuuttia, kunnes tuntuu sormella paineltuna kiinteältä (eikä keskelle tökättyyn tikkuun ei tartu raakaa taikinaa). Anna pohjan jäähtyä hetki. 

Sillä aikaa kun pohja jäähtyy, tee kuorrute. Mittaa kattilaan kerma ja pilko joukkoon suklaa. Lämmitä sekoitellen, kunnes suklaa sulaa. Sekoita joukkoon fariinisokeri ja Salmiakki Mixer. Kuumenna seosta koko ajan sekoitellen, kunnes sokeri sulaa ja keitä miedolla lämmöllä vielä noin minuutti.

Töki hieman jäähtyneeseen pohjaan reikiä hammastikulla tai vastaavalla. Levitä kuorrute pohjan päälle ja ripottele pintaan turkinpippurirouhetta makusi mukaan. Anna jäähtyä

 Vinkki:
 * Jos salmiakki ei innosta, paloihin voi tehdä myös tavallisen mokkapalojen kuorrutteen. 

* Turkinpippurirouhe sulaa pikku hiljaa, joten jos haluaa paloihin rapsakampaa rakennetta, kannattaa rouhe ripotella päälle vasta hieman ennen tarjoilua.

Palat eivät niin hirmumakeita, kuten tavalliset mokkapalat yleensä, mutta vievät toki makeannälän :)

Helpot ja mehevät porkkanamuffinit

Tällä ohjeella saa meheviä, pehmeitä ja aivan ihanan makuisia porkkanamuffineja. Ja vieläpä todella helposti! Ohje on jälleen niin helppo, että pärjäät vain yhdellä kulholla ja vatkaimet voi jättää kaappiin.

Muffinit tuli tehtyä jo muutama viikko sitten. Tyttömme tarhassa vietettiin syyskuun puolivälissä elonkorjuujuhlia, jotka toteutettiin nyyttäri-meiningissä. Tarhaan sai viedä jotain elonkorjuuaikaan liittyvää syötävää joko tuoreena tai leipomuksena. Ja tämähän äiti hurrasi heti ylimääräisestä tilaisuudesta saada leipoa! Tytär esitti toiveekseen porkkanamuffinit tai omenapiirakan ja lopulta päädyttiin yhteisymmärryksessä muffineihin. Teimme taikinaa kaksi erää. Tytär (5v) teki ensimmäisen taikina ihan itse mittaamalla aineet kulhoon ja sekoittamalla sen taikinaksi. Minä hoidin taikinan vuokiin laiton ja paiston. Yhdessä sitten siivottiin keittiötä ja hetken päästä maisteltiin uunituoretta leivonnaista. Lopputulos oli ihanan mehevä ja kostea ja sai tytöltä iloisen hyväksynnän :)

Toisen taikinan tein minä. Pakko myöntää, mutta tytön tekemät olivat parempia. Siihen tosi taisi vaikuttaa myös se, että muutin ohjetta hieman ennen toista taikinaerää. Ohjeessa on nyt kuitenkin tuon ensimmäisen eli paremman taikinasatsin määrät.

Maistelin siis itsekin muffineita, pitäähän koemaistelut aina tehdä ;) Ne olivat sen verran makeita ja kosteita, että eivät välttämättä olisi edes kaivanneet päällensä makeaa kuorrutusta. Laitoin kuorrutukseen vaniljan makuista tuorejuustoa ja lisäilin hieman tomusokeria ennen kuin tajusin maistaa lopputulosta. Kuorrutus oli makuuni hieman liian makea ja käyttäisinkin tähän mieluummin maustamatonta tuorejuustoa tai sitten tomusokeria vähemmän. Makuasioita tosin, joten kannattaa makustella itselleen sopiva sokerimäärä. Pehmeän muffinin maku oli miedon kanelinen ja tähänkin pätee sama kuin kuorrutteeseen. Eli jos pitää kanelista, kannattaa sitä laittaa hieman enemmän kuin ohjeessa mainittu :)

Tarhassakin pidettiin näistä kovin ja jos lapset olisivat saaneet päättää, he kuulemma olisivat vieneet viimeisetkin murut :)

Nyt porkkanat ovat parhaimmillaan ja ihania porkkanaohjeita vilkkuu joka suunnalla. Jos muut porkkanaleivonnaiset kiinnostavat, blogista löytyy muffinien lisäksi muitakin ihania ohjeita. Kannattaa vilkaista mm. ihanan mehevään ja kosteaan porkkanakakkuun, johon käytetään porkkanaraasteen sijasta porkkanasosetta. Se on (miltei) maailman paras porkkanakakku. Vaikka kakku onkin äärettömän hyvää, on maailmaan parhaaksi mainostaminen hieman uhkarohkeaa, sillä eihän voi koskaan tietää jos nurkan takana on vielä jokin parempi ohje. Mutta on se vain niin herkullista, että ohje kuuluu ehdottomasti maailman parhaiden joukkoon! Blogissa on porkkanakakun lisäksi myös aivan ihana porkkanapiirakan ohje. Tuo ohje on ollut kaveripiirissäkin tykätty ja usein leivottu.

Itse porkkanahan ei näissä kakuissa, piirakoissa ja muffineissa maistu, mutta porkkanasta leivonnainen saa ihanaa lisämehevyyttä. Tosi mahtava syksyinen herkku! :)

Porkkanamuffinit

n. 10 kpl

Aineet:

2 munaa

2 dl sokeria

1 dl rypsiöljyä
100 g (= 2 dl) erittäin hienoksi raastettua porkkanaraastetta
2 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia 
1/3 tl soodaa
1/3 tl suolaa

Kuorrutus:
1 dl vispikermaa
200 g (vanilja-)tuorejuustoa
n. 1.5 dl tomusokeria (maun mukaan)
0.5 tl vaniljajauhetta

Ohje:

Kuori porkkanat ja raasta ne pienellä terällä todella hienoksi raasteeksi. Riko munat kulhoon ja lisää sokeri. Vatkaa sekaisin vaikkapa pallovatkaimella. Vatkaa joukkoon myös öljy ja porkkanaraaste. Sekoita kaikki keskenään.



Lisää kulhoon kuivat aineet nesteisiin. Sekoita vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat.

Laita tukevat muffinivuoat uunipellille. Kaada taikina muffinivuokiin. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes kypsiä. Kokeile kypsyys tikulla. Jos tikku tulee puhtaana ulos, on muffinit kypsiä.



 Anna muffinien jäähtyä ennen kuorruttamista. Kuorrutusta varten vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto ja vaniljajauhe sekä maun mukaan tomusokeria. Pursota muffinien päälle.

Vinkki:

* Paistoaika riippuu muffinien koosta ja uuni tehosta. Testaa kypsyys tökkäämällä esim. hammastikku keskelle muffinia heti kun pinta tuntuu sormella kiinteältä.

* Jos käytät paperisia, ei-kovin-tukevia muffinivuokia, suosittelen käyttämään muffinipeltiä apuna. Näin taikina kohoaa paistettaessa ylöspäin eikä muffinivuoat leviä sivuille. Tukevia vuokia voi käyttää hyvin ilman muffinipeltiäkin.

* Taikinaan saa vaihtelua maustamalla sen kanelin lisäksi vaikka kardemummalla. Tähän taikinamäärään riittänee 1 tl ja sillä saa jo mukavan kardemummaisen maun.

* Itselläni muffinien koristelu jäi vähän heikonlaiseksi, mutta näihin voisi ripotella pinnalle vaikka manteli- tai pähkinärouhetta.

Tämä sama taikina toimii muuten myös kakun muodossa! Tämä piparkakun makuinen porkkanakakku vie kielen mennessään! Voi slurps!

Sitruunainen omenahillo ja helppo omenasose

Jokin aika sitten lukija esitti kysymyksen helposta omenasoseohjeesta. Huomasin, että ohjetta ei löydykään blogistani, vaikka muutamissa ohjeissa se onkin mainittu. Minulta löytyi vielä pussillinen happamia omenoita ja samalla kun keittelin niistä raikasta sitruunaista hilloa, tein myös muutaman purkillisen helppoa omenasosetta pakkaseen talvea ajatellen. Naputtelin ohjeet samalla ylös, joten tässä tulee ohje molempiin.

Soseen ja hillon tekeminen helpottuu rutkasti, mikäli omistaa sosemyllyn. Omenat voi tällöin keitellä kuorineen pehmeämmiksi ja vetää sosemyllyn läpi. Isoimmat kuorenpalat jää myllyyn. Toki soseesta ei tule aivan silkkisen sileää, mutta ainakaan itseäni pienet, pehmeät kuorenpalat eivät ole häirinneet. Ja hyvin soseet ja hillot ovat kelvanneet myös lapsillekin. Ilmankin sosemyllykin toki pärjää, mutta tällöin kannattaa omenat kuoria, mikäli haluaa soseesta suht sileää.

Vinkki: Omenasosetta voi käyttää vaikkapa herkulliseen, tahmean kosteaan omenamutakakkuun.

Helppo omenasose

n. 1.75 l

Aineet:

n. 4 litraa isoja happamia omenoita lohkottuna (n. 1.6 kg valmista omenasosetta)

n. 1.5 dl sokeria

(mm. kanelia, sitruunan kuorta, sitruunan mehua, vaniljajauhetta)

Ohje:

Tee omenasose pilkkomalla omenat kuorineen isoiksi lohkoiksi.

Keitä paloja höyrykattilan yläosassa välillä sekoitellen, kunnes ne pehmenevät. Tähän menee aikaa omenalaadusta riippuen n. 15 minuuttia. Soseuta hieman muussaantuneet omenanpalat sosemyllyssä.

Sekoita joukkoon sokeri. Jaa omenasose rasioihin, anna jäähtyä ja sulje kannet. Ylimääräinen sose kannattaa pakastaa, sillä siinä on sen verran vähän sokeria, ettei se säily jääkaapissa kovin pitkään.

Vinkit:
* Voit maustaa sosetta halutessasi joko kanelilla, vaniljalla tai vaikka hienoksi raastetulla sitruunan kuorella tai mehulla.

* Jos käytössäsi ei ole sosemyllyä ja haluat suht sileää sosetta, kuori omenat ennen keittämistä ja hurauta pehmenneet omenan palat vaikka sauvasekoittimella sileäksi.

* Soseen tekeminen onnistuu myös tavallisella kattilalla ilman höyrytysosaa. Laita kattilan pohjalle hieman vettä. Keittele miedolla lämmöllä vähän väliä sekoitellen, kunnes omenat pehmenevät.

Sitruunainen omenahillo

Aineet:

n. 4 litraa isoja happamia omenoita lohkottuna (n. 1.6 kg valmista omenasosetta)

3 dl sitruunan mehua

700 g hillosokeria
(sitruunan kuorta raastettuna)

Ohje:

Aloita hillon teko samalla tavalla kuin omenasose ylempänä olevassa ohjeessa. Eli pilko omenat kuorineen isoiksi lohkoiksi.

Keitä paloja höyrykattilan yläosassa välillä sekoitellen, kunnes ne pehmenevät. Tähän menee aikaa omenalaadusta riippuen n. 15 minuuttia. Soseuta hieman muussaantuneet omenanpalat sosemyllyssä suoraan kattilaan, jossa tee hillon.

Sekoita joukkoon sitruunan mehu ja hillosokeri ja keittele vielä 10 minuuttia välillä sekoitellen. Kuumenna hiljaksiinsa sekoitellen, sillä hillo pulpahtelee aika voimakkaasti kiehumisen alkuvaiheessa, jos sitä keittää liian kovaa. Kun hillo on valmis, kaada se puhtaisiin hillopurkkeihin kuumana ja sulje kannet. Jos haluat, voit umpioida purkit, niin hillon säilyvyys paranee.

Suolaiset kinkku-tikkarit

Cake Pops eli kakkutikkarit ovat todella suosittuja pikkumakeita leivonnaisia ja erityisen suosittuja lasten keskuudessa. Tällä kertaa kuopuksen juhlatarjoiluja miettiessäni päähäni pälkähti tehdä tikkarin tikun nokkaan suolaisia pikkujuttuja. En alkanut kuitenkaan tekemään makeita tikkareja matkien suolaista kakkutaikinaa, vaan tikkarit saivat kärkeensä pieniä suolaisia hyrriä. Juhlissa lapset innostuivat näistä selvästi enemmän kuin peruspiirakoista. Tai sanoisinko, että näistä lapset innostuivat, mutta peruspiirakoista ei lainkaan :)

Nämä ovat todella helppoja ja nopeita tehdä. Hyrrät voi tehdä vaikka jo pari päivää aikaisemmin valmiiksi tai vaikka pakkaseen. Vielä kevyt lämmitys ja kierteet tikkuun ennen tarjoilua. Tikkarit voi tarjoilla vaikka lautaselta "makuuasennosta" tai tikun voi tökätä vaikka isoon styroksipalaan kiinni.

Vanhempi tytär innostui näistä tosi paljon jo valmistusvaiheessa. Maistelimme tytön kanssa vielä paistamattomia, rullasta leikattuja jämäpaloja ja kehuimme vuoroin niiden makua. Uunissa maku selvästi laimeni, eikä ollutkaan enää niin mahtava kuin raakana. Suosittelenkin tekemään täytteestä aika voimakkaan makuisen.

Suolaiset hyrrä-tikkarit

n. 34 kpl

Pohja:

Rahkavoitaikina (suolaa 0.75 tl ja jauhoina suurin osa täysjyvä(graham)jauhoja, loput tavallisia vehnäjauhoja)

Täyte:

300 g hyvää savukinkkua hienonnettuna

200 g ruohosipuli tuorejuustoa
(suolaa)

Voiteluun:

muna

Ohje:

 Tee rahkavoitaikina erillisen ohjeen mukaan jo edellisenä iltana tai vähintään 3 tuntia ennen leipomista valmiiksi. Jaa jääkaapissa kohmettunut taikina kahtia. Kaulitse palat n. 35 x 25 cm kokoisiksi, ohueksi levyiksi.

Pilko savukinkku pienemmiksi paloiksi. Sekoita joukkoon tuorejuusto. Levitä kinkkuseos ohueksi kaulituille taikinalevyille. Kääri levyt rullalle kuten kääretorttu. Leikkaa kummastakin rullasta n. parin sentin siivuja eli yhdestä rullasta tulee n. 17 palaa. Käännä leikattujen kierteiden "häntä" kierteen alle ja laita joko uunipellille tai kevyesti voidellun muffinipellin koloihin.

Paista 225 asteessa alatasolla n. 12-15 minuuttia. Paistoaika riippuu uunin tehosta, mutta myös siitä, paistatko hyrrät vain leivinpaperin päällä tai käytätkö silikonista tai peltistä muffinivuokaa apuna. Anna jäähtyä.

Tökkää hyrrät tikun nokkaan haalean lämpiminä.

Vinkki:
* Muffinipellillä paistettaessa kierteet pysyvät varmimmin pyöreinä eivätkä lähde rullaantumaan auki paiston aikana.

* Täytettä voi vaihdella ja muokata mielensä mukaan. Tähän kinkkutäytteeseen sopisi tosi hyvin paprika. Olisin itsekin laittanut, jos sitä olisi ollut :)

Vikkelä omenapiirakka

Meiltä löytyi viikonloppuna omenoita vielä aika läjä ja innostuimme tyttömme (5v) kanssa tekemään niistä iltasella omenapiirakkaa. Kello oli jo paljon ja piirakan piti olla nopeatekoinen. Blogista löytyy jo ainakin kaksi ihanaa ja helppoa omenapiirakkaohjetta, jossa toiseen tulee myös kauramurupäällinen ja toiseen murupäällinen saadaan pohjataikinasta. Halusin kuitenkin testailla hieman toisenlaista ohjetta ja kaivoin esiin mapin, jossa on vuosien varrella kerättyjä lehdistä leikattuja ohjeita. Löysin Yhteishyvän ruokaliitteestä napatun Vikkelän omenapiirakan ohjeen ja muokkailin siitä mausteita lisäämällä nopean piirakkapohjan. Pohja valmistuikin hetkessä. Suurin osa piirakantekoajasta meni omenoiden pilkkomiseen.

Piirakka on nopeuden lisäksi myös helppotekoinen, sillä tytär teki sen oikeastaan itse; etsi kaapista aineet, mittasi ja sekoitti pohjan aineet, pilkkoi omenat ja latoi ne piirakan kanssa. Lopuksi hän teki myös sen leipomisen parhaan osan eli nuoli taikinakulhon nautiskellen maukkaasta taikinasta  ;)

Autoin tyttöä oikeastaan vain rasvan sulattamisessa ja piirakan paistamisessa. Ehkä paistokin olisi pitänyt jättää tytön hoidettavaksi, sillä itse sössein sen. Pidin piirakkaa uunissa hitusen liian kauan ja siitä tuli aavistuksen liian kuiva. Maku kuitenkin oli kohdillaan ja piirakka maistuikin tosi hyvälle jäätelön kera. Maku oli ihanan kanelinen. Useimmat piirakkaa maistaneista ottivat myös lisää. Jos kaipaa takuuvarmasti kosteaa piirakkaa, johon ei tarvita kastikkeita, suosittelen tämän sijasta aivan ihanaa murupäällistä omppupiirakkaa. Jos kuitenkin haluatte nauttia omenapiirakkanne nimenomaan jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa, niin tämä sopii siihen kuin nakutettu.

Vikkelä omenapiirakka

Taikina:

75 g voita tai leivinmargariinia

1 dl ruokosokeria

1 dl kermaa

1 muna

2.5 dl vehnäjauhoja

1.5 tl leivinjauhetta

1 tl kanelia

0.5 tl kardemummaa

1 tl vaniljasokeria

Päälle:

n. 3-4 pientä hapanta omenaa

ruokosokeria
kanelia

Ohje:

Sulata rasva. Sekoita joukkoon sokeri, kerma ja muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää nesteiden joukkoon. Sekoita nopeasti sekaisin, mutta älä vaivaa taikinaa. Levitä taikina kevyesti voidellun piirakkavuoan pohjalle. (Käytin 24 cm vuokaa, jolloin pohjasta tuli suht ohut. Ensi kerralla tekisin n. 20 cm vuokaan, niin pohja pysyisi paistettaessa mehevämpänä.)

Kuori ja pilko omenat. Levitä taikinan päälle. Ripottele pinnalle sokeria omenan happamuuden mukaan. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes piirakka on kypsä. Ripottele päälle vielä hieman lisää kanelia. Nauti vaniljajäätelön tai kastikkeen kera.