maanantai 31. lokakuuta 2016

Yhteenveto Halloween-leivonnaisista

Halloweenaika on täällä taas. Toiset juhlivat tätä lokakuun lopun juhlaa jo viime viikonloppuna ja toisilla juhlat ovat vasta edessä. Meillä ei Halloweenpileitä tule tänä(kään) vuonna, ja siihen liittyvät leipomisetkin ovat vauvanhoitokiireessä jääneet vähiin. Ajattelin kuitenkin fiilistellä Halloweenia vanhojen postausten muodossa. Montaa teemaan sopivaa leivonnaista ei näimmä ole tullut tehtyä, mutta hauska nähdä nämäkin näin samalla sivulla. Varsinkin kun samalla näkee hienoista kehitystä valokuvissa (pieni varoitus: kuvasarja sisältää myös yhden tosi järkyn kuvan ruokakuvauksen alkuajoilta!).

Ja toki sekin olisi hauskaa, jos saisit näistä vinkkejä myös sinun mahdollisiin Halloweenherkkuihin. Ideat on esitelty postauksessa aikajärjestyksessä. Merkkasin joukkoon myös yhden suosikkini, vaikka valinta olikin vaikeahko, sillä joukossa on muitakin ihanuuksia :P

1. Sitruunamuffinssit salmiakki-lakritsikuorrutuksella


2. Lakritsi-suklaafudge kakku (pst. suosikkini!)


3. Halloween-muffinssit muumio- ja sormi-koristeilla


4. Halloweenin Hämähäkkimuffinssit


5. Sitruunainen unikko-jogurttikahvikakku


6. Ihana salmiakki-sitruunajuustokakku (Tästä meinasi tulla suosikkini. Maku on siis aivan ihana, mutta tuo kuva, voi kääk! Kehtaako tätä kuvaa pistää tänne enää uudestaan. Ups, meni jo..)



7. Halloweenin kurpitsakakku


perjantai 28. lokakuuta 2016

Mustaherukka-omenahillo ja mansikka-omenahillo


Laitoin hillotehtaan pystyyn parisen viikkoa sitten ja hukkasin tämän syksyn viimeiset omenat hilloihin. Olen niin ihastunut sitruunaisen omppuhilloon, että päätin kokeilla myös miten mansikat ja mustaherukat taipuvat hilloihin omenan kanssa. Ja voi että kun tuli hyviä! On siinä ja siinä, tuliko tuosta mustaherukka-omenahillosta uusi lempparihilloni, niin ihanaa oli! Vaikka kyllähän mansikkainen versiokin oli todella hyvää, kuten itsetehdyt mansikkahillot yleensäkin.


Hilloissa ja hilloissa on tosiaan eroja. En ole oikein koskaan ollut kaupan valmiiden, ylimakeiden hillojen ystävä. Mutta itsetehtyihin olen ihastunut. Silloin sokerin määrää on helppo muokata oman makunsa mukaiseksi ja hilloista saa muutenkin sen makuisia mitä haluaa. Näistäkin hilloissa tiputin sokerin määrää jokusen sataa grammaa hillosokeripaketin ohjetta pienemmäksi, ja makeutta löytyi silti aivan riittävästi.

Omena on siitä hyvä, että sen kanssa sopii yhteen monet muut marjat. Laitoin omenaa enemmän kuin herukoita tai mansikoita, mutta omenan maku oli niin hento, että se katosi miltei kokonaan marjojen alle. Omenan ansiosta mustaherukan voimakasta maku taittui, mutta se oli silti ihanan vahva.


Mansikkaista omppuhilloa olen nautiskellut rahkan ja lettujen kanssa, nams! Myös mustaherukkainen on löytänyt tiensä molempiin. Nyt suunnittelen pienessä mielessäni laittavani näitä kakun väliin. Erityisesti tuo mustaherukka-omppuhillo sopisi sinne varmaan aivan mahtavasti!


Mustaherukka-omenahillo tai mansikka-omenahillo

Aineet:
800 g mustaherukoita TAI mansikoita
1200 g omenasosetta happamista omenoista
800 g hillosokeria

Ohje:
Mikäli et käytä valmista omenasosetta, tee se ensin keittämällä kuorimattomia omenan paloja pienessä vesimäärässä kattilassa kannen alla välillä sekoitellen, kunnes omena pehmenevät. Hurauta sen jälkeen tasaiseksi vaikkapa sauvasekoittimella.

Laita kaikki aineet kattilaan ja keitä n. 10 minuuttia, kunnes mustaherukat/mansikat ovat muhjaantuneet. Lusikoi tarvittaessa pinnalle kertyvä vaahto pois. Purkita valmiit hillot kuumina hyvin pestyihin purkkeihin ja umpioi halutessasi.

Vinkki:
* Jos haluat sileää sosetta, hurauta se sauvasekoittimella sileäksi.


torstai 27. lokakuuta 2016

Kiitos teille! Suklaapossu 10 kärjessä!


Eilen päästiin kurkkimaan Inspiration Blog Awards-äänestyksen väliaikatietoa. Yllätys oli suuri, kun huomasin, että Suklaapossu on 10 eniten ääniä saaneiden joukossa, vau, ihanaa! Suurkiitos teille kaikille äänestäneille! :D

Mikäli et ole jostain syystä vielä painanut äänestä-nappia, niin käväsepäs antamassa äänesi klikkaamalla yllä olevaa kuvaa ja seuraa ohjeita. Äänestysaikaa on jäljellä vielä tämän viikon loppuun asti. Samalla voit osallistua myös arvontaan! Pst. Suklaapossu oleskelee foodlover-blogien joukossa.

Kiitos!!! Jatketaan samaa rataa eli leipomisesta  ja leivonnaisista nauttien ja herkutellen :)

Ps. Ai mikä äänestys tämä olikaan? Lisätietoja ja äänestyslinkin löydät myös Suklaapossuko inspiroivin blogi-postauksesta. 

maanantai 24. lokakuuta 2016

Helpot sitruunamuffinssit laku-salmiakkikuorrutuksella


Halloween-leivonnaisia on saanut ihastella monissa blogeissa jo jonkin aikaa. Halloween onkin jo tosi lähellä ja ajattelin itsekin tehdä jotain teemaan liittyvää. Tällä kertaa syntyi tällaiset mehevät sitruunamuffinssit salmiakki-kuorrutuksella.

Teemaleivonnaisten tekeminen on itselleni joskus melko haasteellista, ainakin nykyisen vauva-arjen keskellä. Olen reseptejä ja leivonnaisia kehitellessäni niin selkeä "maku edellä" -tyyppi, että mietin leivonnaisten ulkonäköä vasta leivonnaisen valmistuttua. Tälläkin kertaa panostin enemmänkin mielessä pyörineen helpon sitruunaisen muffinssireseptin kehittelyyn. Tähtäsin mehevään, kuohkeaan ja miedosti sitruunaiseen lopputulokseen. Ohjeen piti kiireisen aikataulun takia olla nopeasti yhdessä kulhossa ilman vatkaimia valmistuva. Ja se onnistui, nami!


Sitruunaisten muffinssien päälle pursottelin Raision Confetista saamallani koukuttavan makuisella lakritsi-salmiakkipastalla maustettua kuorrutusta. Kun lapsilta kysyin mikä oli näissä parasta, niin molemmat kehuivat tuota kuorrusta, mutta itse muffinssi tuli kuulemma heti vahvana kakkosena.

Onneksi Halloween-teemaa pystyy rakentamaan myös värien ja kattauksen avulla, eikä leivonnainen mielestäni tarvitse välttämättä sen enempää koristeita päälleen. Oranssi ja musta toimii aika kivasti vaikkapa muffinssipapereissa tuoden fiilistä. Osan muffinsseista päätin pikaisesti koristella niillä jutuilla mitä kaapista löytyi. Ja sieltähän löytyi lasten karkkipäiväksi ostettuja hammasrivejä. Lopputulos ei ehkä ole kovinkaan Halloween-tyyppinen vaan enemmänkin, noh, sen näet alla olevasta kuvasta :)


Tässä tulee tämä ohje.


Helpot sitruunamuffinssit laku-salmiakkikuorrutteella

n. 9 normaalin kokoista + 9 hieman isompaa 

Aineet:
1.25 dl juoksevaa rasvaa
  1 dl sitruunan mehua
1 dl vettä
2 munaa
(1 sitruunan hienoksi raastettu kuori)
2 dl sokeria
4.25 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta 
1 tl soodaa
0.5 tl suolaa
1 rkl vaniljasokeria 

Päälle salmiakkikerma (riittää n. 6 isomman ja n. 7 normaalikokoisen 
muffinssin päälle):
  2 dl vispikermaa 
200 g maustamatonta tuorejuustoa 
n. 2 rkl sokeria
n. 3-4 tl lakritsi-salmiakkipastaa
mustaa pastaväriä

Koristeluun esim.:
 "Ien-karkkeja"
silmät kaulimassasta
nenä=m&m-tyyppinen makeinen

Ohje:
Sekoita rasva, sitruunan mehu, vesi, munat ja sokeri hyvin keskenään. Halutessasi voimakkaamman sitruunaisen lopputuloksen, lisää joukkoon myös sitruunan kuoriraaste. Sekoita loput aineet keskenään ja siivilöi nesteiden joukkoon. Sekoita nopeasti sekaisin vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat, älä vaivaa.

Laita paperiset muffinivuoat muffinipellin koloihin tai käytä tukevia muffinssivuokia. Lusikoi taikina muffinivuokiin. Täytä vuoat vain puoleen väliin, taikina nousee uunissa paljon.


Paista 200 asteessa n. 15 minuuttia, kunnes muffinit ovat juuri ja juuri kypsyneet keskeltä. Anna jäähtyä pari minuuttia pellillä ja poista sitten esim. lautaselle jäähtymään kokonaan. Peitä jäähtymisen ajaksi hyvin.

Kun muffinit ovat jäähtyneet, tee kuorrutus. Vatkaa vispikerma vaahdoksi. Vatkaa joukkoon tuorejuusto sekä sokeria. Lisää laku-salmiakkipastaa makusi mukaan. Maista myös sokeri kohdilleen. Värjää halutessasi mustalla pastavärillä. Jatka tarvittaessa vatkaamista hetki, jotta vaahdosta tulee sopivan paksua pursotettavaa.

 Pursottele salmiakki-kerma muffinssien päälle. Anna muffinssien vetäytyä jääkaapissa muutama tunti tai yön yli. Näin maut tasoittuvat.

Vinkki:
* Taikinassa on suht reilusti nostatusaineita, ja taikina alkaakin toimia eli kuplia heti pian sekoittamisen jälkeen. Älä enää sekoittele tämän jälkeen lisää, vaan kauho taikinaa vuokiin, noin puoleen väliin asti.


Yritin hyödyntää Halloween-koristelussa pieniä leluhämähäkkejä, mutta voi mahdoton kun sellaisiin koskeminen tai niiden lähellä oleminen voi olla ällöä! Onneksi tuollaiset pienet, söpöt kurpitsat ajavat asiansa tosi hyvin :)

lauantai 22. lokakuuta 2016

Sitruunainen omenapiirakka porkkanapohjalla

 

Julkaisin jokin aika sitten herkullisen ohjeen porkkaiseen piirakkapohjaan. Väitin tekstissäni sen sopivan suolaisten piirakoiden lisäksi myös makeisiin piirakoihin. Postauksen jälkeen jäi miettimään tarkemmin tuon väitteen alkuperää, enkä löytänyt mistään paikkaa, jossa noin olisi väitetty. Asia jäi kaivertamaan mieltäni sen verran, että päätin testata asiaa mahdollisimman pian. Nyt kun sain tehtyä useamman purkillisen sitruunaista omenahilloa, päätin testata tuota pohjaa ja samalla kokeilla, miten tuo hillo taipuu piirakan täytteeksi.

Nyt voin varmuudella sanoa, että porkkainen piirakan pohja tosiaan sopii myös makeisiin piirakoihin. Tosin lisäsin taikinaan varmuudeksi ripauksen sokeria, ja tein tuon saman lisäyksen myös suoraan pohjan ohjeeseen. Piirakanpohja oli mehevä, aavistuksen sitkeä. Ei lainkaan sellainen rasvaisen oloinen, kuin piirakan pohjat normaalisti. Eikä tämä ollut myöskään liian makea, vaan hyvin neutraali. Makeutta pystyykin hyvin säätämään päällisellä. Pohja on myös hyvin ohut, jolloin täyte on piirakassa hyvin tärkeässä roolissa ja pohja vain tukee tuota täytettä. Pohjan päälle kannattaakin laittaa jokin liemimäinen täyte, kuten alla olevassa ohjeessa. 


Tein täytteen siis hillosta. Myös tuo pehmeä, silkinsileä ja miedosti sitruunainen omenatäyte oli onnistunut. Siinäkin sokeria oli maltillisesti, joten makeus pysyi hyvin kurissa. Tämä oli ehdottomasti parhaimmillaan kunnolla jäähtyneenä, jääkaappikylmänä. Hyvää piirakkaa, jota pystyi helposti ottamaan sen toisenkin palasen :)

Omenapiirakka porkkanapohjalla

n. 12 x 35 cm piirakkavuokaan

Pohja:
Porkkanainen piirakanpohja, johon lisätty 1 rkl sokeria

Rahka-tuore-hillo-juustotäyte:
250 g maitorahkaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
0.5 dl (maun mukaan) sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 munaa

Ohje:
Tee porkkainen piirakan piirakanpohja sokerilisällä ja painele se n. 20 x 25 cm voideltuun vuokaan ja hieman vuoan reunoille. Esipaista pohjaa 225 asteessa n. 9  minuuttia.

Pohjan ollessa uunissa, tee täyte sekoittamalla kaikki täytteen aineet keskenään. Maista sokerin määrä kohdilleen. Levitä täyte esipaistetun pohjan päälle. Paista piirakkaa 180 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes piirakan pinta on lähes kokonaan asettunut eli reunoilta kiinteä, mutta keskeltä hyllyy ihan aavistuksen. Anna jäähtyä jääkaappikylmäksi ennen syömistä.

Vinkki:
* Täyte on todella pehmoista. Jos kaipaat puruvastusta, voit laittaa täytteen joukkoon esim. marjoja tai pieniä omenanpaloja.


perjantai 21. lokakuuta 2016

Sitruunainen omenahillo


Sitruunaisen omenahillon ohje löytyykin jo blogistani, mutta tässä aavistuksen erilainen ja omalla tavalla vieläkin parempi ohje. Tein tällaista hilloa jo viime vuonna ja meinasin julkaista sen jo sillon. Ohje on kuitenkin heilunut luonnoksena odottamassa sopivaa julkaisuhetkeä. Innostuin tästä nyt viime viikolla taas uudestaan, kun tein uudet annokset. Näin hyvä hillo-ohje on ehdottomasti on laitettava blogiinkin talteen ja toki toivon, että tästä on teille muillekin iloa! Tämä vain on niin hyvää, että voittaa tavalliset omenahillot suit sait ;)


Viime vuoden hillon tein haudutuskattilaa apuna käyttäen. Tänä vuonna olin jo aloittanut pilkkomalla omenat haudutuskattilaan valmiiksi. Pistin levyn päälle ja jatkoin puuhiani. Yhtäkkiä uusi induktiotasomme alkoi piipata. Voihan köhnä, kattila ei ottanut kontaktia levyn pintaan. Mitä ihmettä.. Hetken raavittuani päätäni tajusin, ettei tietenkään ottanut. Kattilahan oli induktiotasolle sopimaton! Eipä muuta kuin tavallinen, iso kattila levylle, pohjalle vettä ja lohkotut omenat siihen. Huh, onnistuihan se niinkin. Tulipahan samalla todettua, ettei haudutuskattila ole lainkaan välttämätön vaan hillon voi tehdä yhtä hyvin myös tavallisella kattilalla. Tällöin kattilan pohjalle kannattaa laittaa vettä n. 3 dl, pitää kattilan lämpötila maltillisena ja sekoitella omenan lohkoja suht ahkerasti, jotta ne eivät pala pohjaan.

Minkäslaista tämä hillo sitten onkaan? Makumaailmaltaan hillo on raikas, omenainen ja hennon sitruunainen. Sitruuna taittaa hillon makeutta ja korostaa samalla omenan makua. Sitruuna itsessään ei tässä ihan hirmu voimakkaasti maistu, joten jos haluaa vieläkin sitruunaisemman lopputuloksen, voi mehua ja kuoriraastetta upottaa joukkoon vieläkin reilummin. Lisäsitruunalla hillo alkaisi ehkä muistuttaa jo Lemon Curdia, mikä ei tosin olisi mielestäni lainkaan huono juttu. Itse pidän tästä juuri tällaisenaan ja tytötkin maistelivat iltapalallaan hyväksyvästi herkutellen pienet lusikalliset vielä lämmintä hilloa.


Ohjeessa on mainittu hieman epämääräisesti sokerin ja veden määrät. Höyrytysosassa höyrytettyjen omenoiden soseesta tulee hieman paksumpaa kuin kattilassa veden joukossa pehmennettyjen omppujen soseesta. Tämän takia höyrytysosaa käyttämällä soseeseen on hyvä lisätä vettä. Merkkasin tuon mahdollisen vesilisän ohjeen loppuun. Koska soseeseen lisätään vettä, myös valmiin soseen määrä kasvaa. Kattilassa vesi lisätään heti kattilaan, jolloin se sisältyy jo valmiiseen soseeseen, eikä lisävettä näin ollen tarvita. Tämän takia sokerienkin määrät ovat hieman erilaiset eli tavallisessa kattilassa pehmennettyihin omppoihin pistin vähemmän sokeria. Kattilassa tehtyyn soseeseen laitoin vähemmän sokeria, ja höyrytettyyn versioon enemmän. Huh, pysyiköhän tässä sepustuksessa enää mukana? No mutta onneksi hillon tekeminen ei ole niin nökönuukaa, etteikö määriä voisi itse joka tapauksessa säätää haluamaansa suuntaan. Itsekin laitoin sokeria vähemmän, mitä yleensä hillosokeripaketin kyljessä lukee.

Tässä ohje sellaisena kuin sen tein. Lopputulos on todella hyvää ja ehdottomasti tekemisen arvoista, tekotavasta riippumatta :)

Sitruuna-omenahillo

n. 2.5-3l

Aineet:
2100 g omenasosetta (omenoiden koosta riippuen noin 20 omenasta)
2 sitruunan mehut (n. 1-1.5 dl)
2 sitruunan hienoksi raastettu kuori
700-800 g hillosokeria
2.5-3 dl fariinisokeria
+ tarpeen mukaan 0-4 dl vettä

Ohje:
Jos käytät kattilan höyrytysosaa: Lohkot omenat kuorineen (ei siemenkotaa) kattilassa olevan höyrytysosan päälle. Kuumenna, kunnes höyrytysosan alla oleva vesi alkaa kiehua.  Keittele omenoita välillä sekoitellen, kunnes omenat ovat pehmenneet. Pidä kansi kattilan päällä keittämisen ajan (paitsi sillon kun sekoitat).

Jos käytät kattila ilman höyrytysosaa: Lohkot omenat kuorineen (ei siemenkotaa) kattilaan. Lisää kattilaan vettä n. 3-4 dl. Kuumenna, kunnes vesi alkaa kiehua. Keittele omenoita miedolla lämmöllä vähän välillä sekoitellen, kunnes omenat ovat pehmenneet. Pidä kansi kattilan päällä keittämisen ajan (paitsi sillon kun sekoitat). Vahdi, ettei omenat pala pohjaan.

Kun omenat ovat pehmeitä, pyöräytä ne muusiksi tehosekoittimella, sauvasekoittimella tai sosemyllyllä. Itse käytin kuvassa näkyvää oranssia sosemyllyä, jonka avulla kuoretkin hienontuivat melko hyvin. Pese sitruunoiden kuoret tarkasti ja raasta hienolla terällä. Purista sitruunoista mehut talteen.


Laita kattilaan omenasose, sitruunan kuoriraaste, sitruunan mehut, hillosokeri ja fariinisokeri. Keittele seosta n. 10 minuuttia. Jos joukossa on vielä kuoria, mutta haluat hillosta sileää, hurauta vielä sauvasekoittimella kunnolla sileäksi.

 Kaada kuuma hillo kunnolla pestyihin purkkeihin ja halutessasi umpioi purkit. 

Vinkki:
* Jos pehmensit omenat höyrytysosassa, saattaa sose olla melko paksua. Lisää tällöin joukkoon hieman vettä. Jos taas pehmensit omenat kattilassa, joukkoon ei todennäköisesti tarvita lisää vettä.

* Voit säätää sokerin määrää oman maun mukaiseksi. Älä kuitenkaan vähennä liikaa, sillä tällöin hillon säilymiskyky huononee. Ohjeessa olevat määrät on niitä, joita olen itse käyttänyt; hadutuskattilalla haudutettuihin omppoihin laitoin enemmän sokeria, kuin kattilassa pehmennettyihin. Tämä siksi, että kattilan ompuissa on jo vettä joukossa, ja itse ompunkin määrä hieman pienempi.

* Jos haluat kirpsakampaa hilloa, korvaa fariinisokeri kokonaan hillosokerilla. 

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Pikainen omenapiirakka


Omenakausi on herkullinen, mutta mielestäni aivan liian lyhyt. Taas kerran se meni sellaista vauhtia, ettei meinannut mukaan päästä. Muutama juttu tuli sentään tehtyä tänäkin vuonna; kolme piirakkaa sekä erilaisia hilloja ja hieman myös pelkkää sosetta. Hilloihin palaan vielä tällä viikolla, mutta tässä ens alkuun yhden, tosi tosi helpon piirakan ohje, jos vaikka teillä sattuu olemaan kotimaisia omppuja vielä saataville. Ja voihan tämän toki leipasta myös talvellakin, vaikka kotimaisia omenoita ei enää olisikaan tarjolla. Herkkua!


Tein piirakan jo jokin aika sitten, kun kaveri oli tulossa kylään vauvansa kanssa omenapuiden notkuessa omppuja. Kaivoin vanhan tutun ja turvallisen murupäällisen sisältävän omenapiirakan ohjeeni esille ja aloin leivontapuuhiin. Vaikka kauramurupäällinen on ehdoton lempparini tällaisissa piirakoissa, jätin sen tällä kertaa pois ja ripottelin pinnalle vain kanelia ja sokeria. Samalla testailin voiko öljyä ja sokeria vielä vähentää koostumuksen ja maun kärsimättä. Ja kyllä näimmä vaan voi. Muutoksista huolimatta piirakassa oli juuri passelisti makeutta. Mutta sokerin vähentämisestä seurasi pieni muutos rakenteeseen. Alkuperäisohjeen höttöinen ja kuohkea rakenne muuttui hieman tahmaisemmaksi, tosin ei mitenkään huonolla tavalla. Piirakasta tuli vain erilainen, mutta silti aivan ihanan makuinen ja niin kostea, ettei se kaivannut viereensä mitään ylimääräisiä kastikkeita tai jäätelöä. Kaverini mukaan tämä oli kuin äidin omppupiirakka :)


Pikainen omenapiirakka

n. 22 cm vuokaan 

Taikina:
2 kananmunaa
1 dl öljyä
1.5 dl (omena)mehua
3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
0.5 tl suolaa
1.5 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria 

Päälle:
n.4 pientä hapanta omenaa
sokeria
kanelia

Ohje:
Mittaa taikinan kaikki aineet kulhoon ohjeen mukaisessa järjestyksessä ja sekoita nopeasti sekaisin, älä vatkaa. Kaada taikina piirakkavuokaan ja levitä tasaisesti pohjalle. Kuori ja lohko omenat. Lado omenanpalat pohjan päälle. Ripottele pinnalle sokeria ja kanelia. Laita koko komeus uuniin. Paista 180 asteessa, kunnes piirakka on kypsä eli n. 30-35 minuuttia.

Vinkki:
* Saat pellillisen piirakkaa, kun teet taikinan kolminkertaisena.

* Pohja on itsessään miedohkon vaniljan makuinen. Jos haluat, voit maistaa sitä vaikka kardemummalla tai ylimääräisellä kanelilla. 

* Kokeile piirakkaan myös muita marjoja tai hedelmiä


sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Sitkeä Daim-mutakakku


Suklaapossun blogissa on eletty melko suklaisia päiviä viime aikoina ja tässä olisi vielä yksi suklainen unelmaleivonnainen eli Daim-mutakakku ennen kuin siirrytään edes hetkeksi muihin ohjeisiin. Suklaa vain on niin hyvää ja sopii mielestäni ihanasti näihin syksyisiin päiviin. Tällä kertaa testailin Leilan "Pala kakkua"-kirjasta pehmeää suklaakakkua/mutakakku. Tätäkin ohjetta mun oli pakko sörkkiä, ja kakku tulikin höystettyä tumman suklaan lisäksi myös rouhitulla Daimilla. Ja taisin heittää joukkoon myös hieman enemmän suolaa tasapainottamaan makeutta.Tästä tuli aivan mielettömän hyvää! Reunoilta sitkeää, keskeltä kosteaa, aah!  Juuri sellaista mitä mutakakku parhaimmillaan on.



Leilan kirjassa tämä oli nimetty suklaapiirakaksi (mudcake). Mielestäni mutakakku on just passeli nimi tälle tahmaiselle, kostealla, hieman raa'an oloiselle piirakalle. Daimilla höystettynä mutakakku oli makiaa, mutta ei kuitenkaan niin makiaa, etteikö sitä olisi voinut ottaa hieman lisää. Ja lisää. Ja lisää..


Maistelussa nimittäin meinasi käydä samalla tavalla kuin joskus muidenkin herkkuohjeiden kanssa. Maistoin kuvauksen aikana lautaselta yhden pienen palan, ihan vain varmistaakseni oliko se syötävää. Sen jälkeen humpsahti vielä toinenkin. Eikä aikaakaan, kun piirakasta oli tuhoutunut vähän enemmän kuin tarkoitus, upsista! Ja kamera sai jäädä.



Kakun loppupalan säästin lapsenvahdille ja näytti hänellekin maistuvan oikein hyvin :)

Sitkeä Daim-mutakakku 

n. 23 cm irtopohjavuokaan

Aineet:
50 g voita
0.5 dl öljyä
2 munaa
2 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
2.5 dl vehnäjauhoja
0.6 dl (=4 rkl) hyvää, tummaa kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
0.5 tl suolaa

Päälle:
50 g hyvää tummaa (70%) suklaata pienemmäksi pilkottuna
n. 50 g Daimia rouhittuna

Koristeluun:
Daimia pienemmäksi pilkottuna

Ohje:
Sulata voi mikrossa ja sekoita joukkoon öljy. Vatkaa munat ja sokerit paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi ja sekoittele joukkoon lämmin rasva varovasti nostellen. Sekoita kuivat aineet keskenään sekaisin ja kääntele ne hellästi muna-voi-seokseen. Kaada taikina voideltuun n. 23 cm irtopohjavuokaan. Ripottele pinnalle suklaan ja Daimin palat ja paina kevyesti pintaan kiinni.

Paista 150 asteessa n. 35 tai kunnes kakku heiluu vielä keskeltä hieman kun vuokaa heiluttaa. Anna jäähtyä vuoassa hetki ja poista sitten vuoan reunat. Nosta tarjoilulautaselle vasta kunnolla jäähdyttyään. Koristele ripottelemalla lisää Daimin paloja pinnalle.

Vinkki:
* Piirakan saa nostettua pois vuoasta, kun se on kokonaan jäähtynyt ja jääkaappikylmä. Lämpimänä tarjoiltaessa mudcake on pehmeää siirrettäväksi. Jos haluat tarjota mutakakun lämpimänä, tee se suoraan ei-irtopohjalliseen piirakkavuokaan.

* Mutakakun kyljessä voi tarjoilla vaikkapa vaniljajäätelöä. 



perjantai 14. lokakuuta 2016

Mehevät kesäkurpitsa-suklaamuffinssit tuorejuusto-suklaakuorrutteella


Isäni toi kylään tullessaan yhden kasvattamansa kesäkurpitsan. Hetken mietin mitä siitä tekisinkään, kunnes muistin kolmisen vuotta sitten tekemäni kesäkurpitsaa sisältävät, ihanan mehevät Pehmeät suklaamuffinit suklaisella kuorrutteella. Ne olivat tosi ihania suklaamuffineita, joista ei kesäkurpitsaa kuitenkaan maistanut, vaan maku oli reilun suklainen. Päätinkin tehdä niitä kun kaverini oli tulossa kylään. Pakkomielteeni reseptien muokkaamiseen jatkui, ja teinkin samalla muffinsseista aavistuksen terveellisemmät. Mm. korvasin osan vehnäjauhoista grahamjauhoilla. Grahamjauhot vaikuttivat aavistuksen koostumukseen tehden siitä hitusen tahmaisemman, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Lisäksi laitoin kesäkurpitsaa hieman enemmän. Lyhyesti sanottuna näistä tuli ihania!


Myös kuorrute koki muutoksen edelliseen versioon verrattuna, ja se muuttui kevyempään suuntaan. Ja kyllä kannatti! Onnistuin samalla tekemään uuden, aivan mahtavan makuisen ja hyvin pursotettavan suklaakuorrutteen, joka paukahti samantein tekemieni suklaakuorrutteiden kärkijoukkoon!

Tein kuorrutteesta tuorejuustopohjaisen, johon sulatin hyvää 70% tummaa suklaata. Vatkailin seosta jonkin aikaa, kunnes siitä tuli ilmavampaa. Seos alkoi jähmettyä jo tässä vaiheessa, ja lisäilin joukkoon vielä maitoa seosta sekoitellen kunnes siitä tuli sopivaa pursotettavaksi. Toistan jo itseäni sanomalla, että siitä tuli tosi tosi namia!!! Suklaista, muttei liian, ja juuri sopivan makeaa. Ihan eri luokkaa, kuin rasvaa sisältävät kuorrutteet, jotka ovat omaan suuhuni aivan liian rasvaisia, tunkkaisia, ja usein myös makeita.


Koristelu hoitui pikaisesti pihalta haetuilla vadelmilla. Toisaalta tuosta pursotuksesta tuli sen verran kiva, ettei koristelu olisi ehkä lainkaan tarvittu. Omaan silmääni tuo vadelma näytti aluksi tuossa päällä tosi hassulta, mutta se toi makuun oman herkullisen lisänsä. Kaverini toi tullessaan sattumalta rasiallisen vadelmia, joita nautimme muffinien kanssa. Seuraavaksi ajattelinkin kokeilla upottaa vadelmia suoraan taikinaan, nams :)


Mehevät kesäkurpitsa-suklaamuffinssit 

n. 12 kpl normikokoisia muffinsseja 

Aineet:
2.5 dl sokeria
1 dl öljyä
2 munaa
1 dl piimää
1.5 dl grahamjauhoja
1.5 dl vehnäjauhoja
1 dl tummaa kaakaojauhetta
1.5 tl leivinjauhetta
0.5 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
0.5 tl suolaa
2.5 dl karkeaksi raastettua kesäkurpitsaa

Kuorrute:
 200 g tuorejuustoa (laitoin 20%)
100 g hyvää, tummaa (70%) suklaata
1.5 dl tomusokeria
n. 5 rkl maitoa 

Ohje:
Vatkaa sokeri, öljy, piimä ja munat keskenään kevyesti sekaisin. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet nopeasti sekoittaen, älä kuitenkaan vatkaa sen enempää kuin tarpeen. Sekoita joukkoon lopuksi kesäkurpitsaraaste nopeasti sekoittaen. Jaa taikina voideltuihin (silikonisen) muffinivuoan koloihin.
Paista 175 asteessa n. 20-25 minuuttia, kunnes muffini tuntuu keskeltä kevyesti painettuna kiinteältä. Anna jäähtyä muutama minuutti muffinipellillä ja ota ne sen jälkeen pois. Anna jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista.

Kuorrute: Sulata suklaa mikrossa n. 15 sekunnin erissä välillä sekoitellen. Vatkaa kuorrutteen tuorejuustoa sähkövatkaimella noin minuutti. Vatkaa joukkoon tomusokeri. Lisää sulatettu (ei kuuma!) suklaa ja jatka vatkaamista hetki, kunnes seos vaalenee ja hieman kuohkeutuu. Vatkaa joukkoon vielä maitoa 1 rkl kerrallaan, kunnes kuorrute on hyvin pursotettavissa. Lusikoi pursotuspussiin ja pursottele jäähtyneiden muffinien päälle.

Vinkki:
* Jos kuorrute jähmettyy liian paksuksi pursotettavaksi, sekoita joukkoon maitoa 1 rkl kerrallaan, kunnes seos on sopivan löysää, mutta tarpeeksi paksua pursotukseen.





keskiviikko 12. lokakuuta 2016

"Black Bomb" suklaapiirakka, maidoton ja munaton

 

Törmäsin jokin aika sitten minulle ennestään tuntemattomaan Black Bomb - suklaapiirakkaan Tarun Taikakakut-blogissa. Piirakan erikoisuus on siinä, että se on munaton ja maidoton (sikäli mikäli vaihtaa päällisen voin maidottomaan margariiniin). Piirakka on todella helppo, "yhden kulhon piirakka". Googlettelun tuloksena päädyin myös Makeaahyvää-blogiin, jossa Anu oli tehnyt hyvinkin samankaltaisen piirakan aiemmin. Piirakat olivat niin muhkean ja mehevän näköisiä, että tartuttiin 4-vuotiaan kanssa samantein leivontakulhoon ja alettiin leivontapuuhiin.


Enpä tietenkään malttanut pitää näppejäni erossa reseptistä ja muuttelin sitä hieman. Vehnäjauhoja laitoin puolisen desiä ja sokeria 1 dl vähempi kun taas kaakaojauhetta ja vaniljasokeria humpsahtii hippasen alkuperäisohjetta enempi. Sokerin vähentäminen saattoi vaikuttaa hieman piirakan korkeuteen, mutta 5.5 dl sokeria + päällisen tomusokerit yhdessä piirakassa vain tuntuivat liialliselta.

Piirakka maistui liki tavallisille mokkapaloille. Koostumus oli kuohkea, pehmoinen ja mehevä. Mielestäni todella hyvä munattomaksi ja maidottomaksi piirakaksi. Ja makeutta oli sokerin vähentämisestä huolimatta riittävästi. Ainut mitä jäin kaipaamaan, oli voimakkaampi suklaan/kaakaon maku. Ohjetta pitää siis vielä jossain vaiheessa testailla, seuraavaksi suuremmalla kaakaojauhemäärällä + ehkä joillain muilla pikkumuutoksilla, vaikka tuhoutui se tälläkin kertaa :)



"Black Bomb" suklaapiirakka 

Pellillinen

Pohja:
8 dl vehnäjauhoja 
  4.5 dl sokeria 
1 dl hyvää, tummaa kaakaojauhetta 
1 tl suolaa 
2 tl ruokasoodaa 
1 tl vaniljasokeria 
2 rkl (valkoviini)etikkaa
1.5 dl öljyä 
5.5 dl vettä 

Kuorrute:
50 g sulatettua voita (tai kokonaan maidotonta piirakkaa varten maidotonta rasvaa)
  0.5 dl vahvaa kahvia (TAI 0.5 dl vettä + 2 tl espressopikakahvijauhetta) 
3 rkl hyvää, tummaa kaakaojauhetta 
2 tl vaniljasokeria 
vajaa 250g tomusokeria (vajaa puoli pakettia) 

Ohje:
Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon loput aineet. Sekoita tasaiseksi ja levitä leivinpaperoidulle pellille. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia. Varo paistamasta liikaa.

Kuorrutetta varten sulata voi mikrossa. Sekoita joukkoon kahvi (tai vesi, johon olet sekoittanut esperssopikakahvijauheen), kaakaojauhe, vaniljasokeri ja tomusokeri. Sekoita tasaiseksi. Kaada kuorrute lämpimän piirakan päälle ja levitä se nopeasti. Koristele halutessasi nonparelleilla samantein. Anna jäähtyä jääkaappikylmäksi ennen leikkausta. 


maanantai 10. lokakuuta 2016

Suklainen Mirror glaze ja appelsiini-suklaakakku



LBI2016 eli leivontabloggaajailta järjestettiin tasan kuukausi sitten. Sain kutsun tuohon värikkääseen, tällä kertaa Candyland-teemalla vietettyyn tapahtumaan, mutta harmikseni en päässyt paikalle. Näkemistäni kuvista päätellen kyseessä oli kuitenkin aivan ihanat, herkulliset ja makeat juhlat. Pääsponsorina tapahtumassa toimi Suomen Sokeri ja olinkin erittäin iloinen, kun sain Blogiringiltä sähköpostia, haluaisinko kehittää reseptin heidän glukoosisiirapista. Ja tottahan toki halusin. Ja koska jäin juhlista paitsi, halusin kehitellä jonkin leivonnaisen, joka olisi mahdollisesti sopinut myös juhliin. Taistelin mielessäni erilaisten vaihtoehtojen välillä, ja lopulta päädyin suklaiseen makumaailmaan.


Glukoosisiirapin käyttö on tuttua minulle jo jäätelöiden ja makeisten muodossa sekä suklaaganachen joukossa. Niissä glukoosisiirapilla on vaikutusta erityisesti koostumukseen, sillä se mm. estää suurien jäähileiden muodostumista, jolloin jäätelöstä tulee silkkisen pehmoista ja antaa myös esim. fudgeille niille ominaisen rakenteen säätelemällä sokerin kiteytymistä. Suklaaganachesta se tekee hieman kiiltävämmän sekä paremmin leikattavan.

Kovin montaa sekuntia ei tarvinnut miettiä, mitä muuta tekisin tuosta ihmeaineesta. Halusin kokeilla jotain uutta ja sehän oli mirror glaze, yksi tämän hetken suosituimmista tavoista kuorruttaa kakku tai muu leivonnainen näyttävästi!


Mirror glaze eli peilikiille on nimensä veroisesti erittäin heijastava, miltei peilin kaltainen pinta kakun ja miksei muidenkin leivonnaisten päällä. Glukoosisiirappi toimii siinä tärkeässä roolissa ja saa aikaan kiilteeseen erityisen säihkeen. Ja mikäs olisi kaltaiselleni suklaapossulle ja muillekin herkkusuille sopivampi leivonnainen näin syksyllä Joulun lähestyessä kuin ihanan suklainen kakku, jossa aavistus appelsiinia. Kakun päälle tein kauniin, juhlavan ja suklaisen peilikiilteen.


Koska peilikiille on todella kaunis, kuvittelin sen tekemisen olevan hankalaa. Mutta päinvastoin, se olikin erittäin helppoa. Muutama aines kattilassa sekaisin, pikainen kuumennus, vielä loput aineet sekaan. Hetken jäähdytys ja eikun kaatamaan koko komeus pinnalta jäätyneen kakun päälle. Helppoa, eikö?


Mirror glaze-kuorrutus jämähtää kakun päälle samantein, kunhan kakun (tai muun leivonnaisen) pinta on jäässä. Kakku kannattaakin laittaa pakkaseen noin tunti ennen kuorruttamista. Pienet leivonnaiset voi toki pakastaa jo paljonkin etukäteen, sillä ne sulavat kuitenkin melko nopsaan huoneenlämmössä. Kakkujen kohdalla kattaa mielestäni kakku ensin hyydyttää jääkaapissa, jonka jälkeen käyttää kakun pakkasen kautta kunnes pinta on jäätynyt. Näin kakku on syömäkelpoinen melko pian kuorruttamisen jälkeen, eikä sulamista tarvitse odottaa pidempään.


Kuorrute oli niin herkullisen suklainen että. Sen maku muistutti suklaista suklaaganachea, mutta koostumus oli vanukasmaisempi. Ihanaa suklaista herkkua, koko kakku! Appelsiinin takia liiallinen makeus pysyi kuitenkin kurissa ja kakku oli samalla myös raikas.

Tässä tulee koko ohje. Ohje saattaa vaikuttaa pitkältä ja monimutkaiselta, mutta sitä se ei ole. Joukossa on myös rutkasti vaihekuvia pidentämässä, mutta toivottavasti myös selventämässä ohjetta :)


Suklainen Mirror glaze ja appelsiini-suklaakakku 

n. 16 cm vuokaan

Pohja:
125 g digestive-keksejä
50 g voita sulatettuna
1.5 rkl kaakaojauhetta
1.5 rkl sokeria

Täyte:
4 dl vispikermaa
150 g tummaa suklaata
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 ison appelsiinin raastettu kuori
1.5 rkl appelsiinin mehua
1.5 tl liivatejauhetta (TAI 3 liivatelehteä)

Mirror glaze-kuorrutus:
3.5 tl liivatejauhetta (TAI 7 liivatelehteä)
3.5 rkl vettä

1.75 dl sokeria
0.75 dl vettä
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
0.5 dl vispikermaa
150 g tummaa suklaata

Ohje:
Tee kakkupohja murskaamalla keksit esim. pakastepussissa käsin painellen. Sekoita joukkoon kaakaojauhe sekä sokeri. Sulata voi mikrossa ja sekoita joukkoon keksin murut. Voitele n. 16 cm irtopohja vuoan pohja kunnolla esim. vuokaspraylla. Painele keksiseos vuoan pohjalle kunnolla. Laita vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi. 


 Laita pilkottu suklaa ja 1 dl vispikermaa mikron kestävään kulhoon. Lämmitä mikrossa n. 10-15 sekunnin jaksoissa välillä sekoitellen, kunnes suklaa on kokonaan sulanut. Jätä hetkeksi sivuun jäähtymään. Pese appelsiinin kuori todella hyvin ja raasta se hienolla terällä. Muista raastaa vain kuoren uloin, keltainen osa, sillä valkoinen osa on karvasta. Purista appelsiinin mehua 1.5 rkl mikron kestävään pieneen kippoon. Sekoita liivatejauhe appelsiinin mehuun ja anna turvota. (Jos käytät liivatelehtiä, laita ne turpoamaan kylmään veteen. Kun ne ovat turvonneet, kuumenna appelsiinin mehu ja liuota lehdet siihen.)


Vatkaa tällä välin 3 dl vispikermaa vaahdoksi. Vatkaa notkistettu tuorejuusto ja appelsiinin raastettu kuori kermavaahdon joukkoon. Lisää myös jäähtynyt suklaa joukkoon kunnolla sekoittaen. Lämmitä turvonnut liivate mikrossa n. 15 sekunnin ajan kunnes se on kokonaan sulanut. Lisää liivate ohuena nauhana muun täytteen joukkoon koko ajan voimakkaasti vatkaten. 


Kaada täyte vuokaan. Tasoita lusikalla ja napauta vuokaa pöytää vasten muutama kerta, jotta saat mahdolliset täytteen joukkoon jääneet ilmakuplat pois. Hyydytä kakkua jääkaapissa ensin muutama tunti tai yön yli. 


Siirrä kakku pakkaseen n. 1 tunniksi ennen kuorruttamista. Tee mirror glaze kuorrutus. Sekoita liivatejauhe 3.5 ruokalusikalliseen vettä ja jätä turpoamaan. Jos käytät liivatelehtiä jauheen sijasta, laita ne kylmään veteen turpoamaan.

Laita sokeri, glukoosisiirappi ja vesi kattilaan, ja kuumenna, kunnes seos kiehahtaa. Ota kattila pois levyltä. Sekoita joukkoon kaakaojauhe hyvin sekoitellen. Sulata nesteeseen turvonnut liivatejauhe. Sekoita. Lisää pilkotut suklaat ja sekoittele, kunnes kaikki suklaat ovat sulaneet. Lisää lopuksi kerma ja sekoita vielä kunnolla. Älä kuitenkaan vatkaa, ettei joukkoon tule ilmakuplia. 

Vatkaa seosta sauvasekoittimella, kunnes se on sileää ja kiiltävää. Pidä sauvasekoitin koko ajan pinnan alla, varo vatkaamasta joukkoon ilmakuplia. Siivilöi seos tiheän siivilän läpi. Näin saat mahdolliset ilmakuplat pois. Laita kelmun pala ihan kuorrutteeseen kiinni jäähtymisen ajaksi, jotta pintaan ei tule kuorta. Tähtää 35-36 asteeseen. Jos et omista mittaria, on kiille valmis, kun se on aavistuksen ihoa viileämpi, edelleen juoksevaa, mutta kiinteytynyt aavistuksen.


Irroita hieman jäätyneen kakun reunoilta vuoan reunat ja siirrä kakku kakun halkaisijaa pienemmän, korkeahko lautasen päälle. Laita lautanen leivinpaperoidun uunipellin päälle. Ylimääräinen kuorrute valuu leivinpaperille, ja voit halutessasi käyttää sitä helposti uudestaan jonkun toisen leivonnaisen kuorruttamiseen. Kun kuorrute on saavuttanut halutun lämpötilan, kaada se nopeasti kakun päälle ja reunoille. Tasoita pikaisesti esim. palettiveitsellä. Irroita lopuksi kakun alareunasta roikkuvat ylimääräiset kuorrutteen jämät.


Nosta kakku tarjoilulautaselle varovasti pohjasta nostaen. Koristele ja nauti vaikka heti kun kakku on kokonaan sulanut

Vinkit:
* Jos kuorrute jäähtyy liikaa, se ei levity kakun päälle nätisti. Lämmitä sitä tällöin varovasti ja jäähdytä tarvittaessa haluttuun lämpötilaan.

* Mirror glazen voi tehdä jo etukäteen jääkaappiin odottamaan vaikka muutamaa päivää aikaisemmin. Suojaa kuorrute laittamalla kelmu suoraan pintaan kiinni. Kun haluat käyttää kuorrutetta, lämmitä se varovasti kattilassa, ja jäähdytä sopivan lämpöiseksi.

* Koska glukoosisiirappi on gluteenitonta, saat kakusta keliaakikolle sopivan, kun korvaat digestivet gluteenittomilla kekseillä. 



Yhteistyössä Suomen Sokeri
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...