Lakritsi-sitruuna-valkosuklaafudget

Helpot suklaafudget, joihin tulee helpoimmillaan vain kahta ainetta, ovat yksi eniten tekemistäni makeista herkuista. Tällä kertaa laitoin kondensoidun maidon ja valkosuklaan joukkoon makuaineiksi sitruunaa ja lakritsin paloja. Kyllä näistäkin vain hyviä tuli! Ihanan pehmoisia, miedon sitruunaisia makeisia. Nam!

Käytin ohjeen pohjana parisen vuotta sitten tekemieni helppojen sitruuna-valkosuklaa makeisten ohjetta hieman muokaten Ihastuin noihin miedon sitruunaisiin paloihin samantein, mutta vasta nyt sain aikaiseksi tehdä niitä uudestaan. Mihin kummaan se aika katoaa, kun ei millään ehdi tekemään kaikkea mitä tahtoisi... No mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikös :)

Koska aina "pitää" keksiä jotain muutettavaa, niin löysin sellaista nytkin. Laittaisin ensi kerralla lakritsin valkosuklaisen fudgemassan joukkoon vieläkin pienempinä paloina. Nyt sitruunainan fudge holahti suusta eteenpäin tosi nopsaan, mutta lakritsi jäi pyörimään hampaisiin hieman pidemmäksi aikaa. Pienemmät lakritsin palat ehkä auttaisivat sitruunaa ja lakritsia sulautumaan paremmin yhteen. Pitääkin testailla sellaista ensi kerralla. Mutta siis olivat nämä nytkin hyviä, ainakin itse olisin mussuttanut näitä reippaasti enemmänkin :)

Lakritsi-sitruuna-valkosuklaafudget

Aineet: 

1/2 prk kondensoitua maitoa (ei keitettyä)
400 g valkosuklaata
2 rkl sitruunan mehua
1 sitruunan kuori raastettuna
200 g lakritsia

Ohje:
Laita kondensoitu maito, pienemmäksi pilkottu suklaa sekä hienoksi raastettu sitruunan kuori kattilaan. Lämmitä seosta koko ajan hämmentäen miedolla lämmöllä kunnes suklaa on lähes kokonaan sulanut. Varo polttamasta seosta pohjaan. Sekoita sitruunan mehu. Pilko lakritsin palat pienemmiksi ja sekoita niistä n. 150 g sitruuna-valkosuklaaseoksen joukkoon. Kaada massa leivinpaperilla vuorattuun (n.23 x 23 cm) astiaan. Ripottele päälle loput lakritsin palat ja paina kevyesti pinnan alle. 

 Laita astia jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Leikkaa sopivan kokoisiksi paloiksi. Ja eikun nauttimaan.

Vinkki:
* Jos fudget ovat kovin tahmaisia paloiksi leikkaamisen jälkeen, jätä ne leivinpaperin päälle kuivahtamaan n. vuorokaudeksi. Tällöin niitä voi napsia suuhunsa ilman että sotkee sormensa.

* Fudget ovat todella pehmeitä. Jos haluat kovempia fudgeja, lisää valkosuklaan määrää ja laita sitä yhteensä 500 g.

Punaherukka-juustokakku

Tässä tämän vuoden toistaiseksi viimeinen punaherukkaleivonnainen eli punaherukkajuustokakku. Nautimme mustaherukka-juustokakun lisäksi myös tätä tytön nimpparikahveella. Myös tässä kakussa on pehmeän herukkamoussen alla valkosuklainen kakkupohja piilossa.

Alunperin meinasin tehdä molempien kakkujen täytteen samalla tavalla. Mustaherukka-juustokakusta tulikin täytteen osalta mielestäni aivan ihana, pehmoinen, mustaherukkainen, raikas. Kuitenkin kesken kakun teon päätin käyttää lopun turkkilaisesta jogurtista suolaisten leipien täytteeseen ja muokkasin samalla ohjetta muutenkin simppelimmäksi. Samalla liuotin liivatteen veden sijasta sitruunan mehuun, sillä mielestäni pieni lisähappamuus tuo punaherukan maun paremmin esille.

Tämän kakun rakenne ei kuitenkaan ollut täysin kohdallaan, sillä se oli liki täydellistä mustaherukka-kakkua röpelöisempi. Pehmeä se kylläkin oli, mutta aivan kuin kermaa olisi vatkattu liikaa. Tuo on hyvinkin mahdollista, sillä tein kerman vatkautuessa muutamaa muutakin juttua, enkä tarkistanut vaahdon paksuutta ennen muiden aineiden lisäämistä. Ja sekös nyt hieman harmittaa, höh. Jospa vihdoinkin oppisin keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ;) Mutta kaikesta huolimatta kyllä kakku silti tuli syötyä :)

Kakussa siis oli samanlainen "piilopohja" kuin mustaherukka-juustokakussakin. En ehtinyt ottamaan palakuvaa tästä kakusta, mutta alla olevassa kuvassa on mainitsemani mustaherukka-juustokakun pala, josta näkee millainen kakku oli sisältä :)

Kakussa muuten tapahtui jotain kummallista, sillä se päästi kakkulautaselle vaikka kuinka paljon vaaleanpunaista lientä. Tai no oli sitä lopulta muuallakin (pöydällä, jääkaapissa..). Joissakin täytekakuissa on ollut samanmoinen ongelma, mutta ei kaikissa. En ole vieläkään keksinyt mikä moisen aiheuttaa. Liuotanko liivatejauhetta liian vähän aikaa? Vai onko sitruunoissa eroja, ja joidenkin kanssa liivate aiheuttaa samanlaisen efektin kuin kiiwin tai tuoreen ananaksen kanssa? Eli liivate ei toimi ja hyydy kunnolla.. Noh, jatkoselvittelyjä kaivataan, vai osaako joku kertoa mistä tuollainen nesteen valuminen voisi johtua? Voiskohan syy olla siinä, että laitoin kakun pakkaseen hyytymään? Näin tehdään usein myös leipomoissa, joten hankala uskoa sen olevan syynä. Hmm....

No mutta tässä on kuitenkin ohje sellaisena kuin sen tein. Alempana vinkkiosissa pieni vihje miten kakusta saisi vieläkin paremman ;)

Punaherukka-juustokakku

n. 20 cm irtopohjavuokaan

Pohja: 

Valkosuklaa-kakkupohja (yhdestä taikina-annoksesta tulee kaksi pohjaa)

Täyte:

  4 dl Vispikermaa

400 g maustamatonta tuorejuustoa (laitoin puolet mascarponea, puolet tavallista tuorejuustoa)

400 g punaherukoita (hieman vajaa 6 dl kokonaisia herukoita)

n. 1 dl (maun ja punaherukoiden happamuuden mukaan) sokeria

  2 rkl vaniljasokeria

 2.5 tl liivatejauhetta

3 rkl sitruunan mehua

Ohje:

Tee kakkupohjat ohjeen mukaan. Anna jäähtyä kokonaan ennen täytteen tekemistä.

 Tee täyte. Hurauta herukat sauvasekoittimella soseeksi. Pese sitruuna hyvin. Raasta kuori ja purista mehu talteen. Sekoita liivatejauhe sitruunan mehuun ja anna turvota muutama minuutti. Vatkaa tällä välin vispikerma vaahdoksi. Lisää tuorejuustot, sokerit ja punaherukkasose. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sokeria. Lämmitä turvonnutta liivateseosta mikrossa n. 10-15 sekuntia, kunnes liivate on sulanut. Kaada liivate ohuena nauhana vaahdon joukkoon koko ajan sekoittaen.

Pese tarvittaessa vuoan reunarengas. Voitele vuoan reunat kevyesti. Laita jäähtynyt pohja tarjoilulautaselle ja reunarengas sen ympärille. Kaada täyte pohjan päälle. Laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi. Poista reunat, koristele marjoilla ja nauti. 

Vinkki:

* Tätä paremman täytteen saa mielestäni tekemällä sen mustaherukka-juustokakun ohjeella vain korvaamalla mustaherukat punaherukoilla ja liuottamalla liivatejauheen veden sijasta sitruunan mehuun!

* Siemenet eivät kovin paljon tunnu valmiissa kakussa, mutta jos haluat täysin sileän täytteen, voit siivilöidä siemenet pois punaherukoiden soseuttamisen jälkeen.

* Saat yhdestä taikinasta kaksi pohjaa. Toisen pohjan voi vaikkapa pakastaa tulevaa käyttöä varten.

Rapeat muropohjaiset kauratoscakeksit

Meidän esikoistyttö pääsi itse päättämään, mitä tarjoilee nimpparikahveillansa. Plaratessaan viime vuoden Leivontaan-lehteä, hän näki suklaaseen dipattuja rapeita toscakeksejä ja päätti samantein, että sellaisia tehdään :)

Ruutujen toscaosa vain muuttui hieman matkan varrella ja mantelilastujen sijasta joukkoon eksyi kaurahiutaleita. Palat olivat kivan rapeita ja suklaa toi mukavasti lisämakua. Tuosta muropohjan tarpeellisuudesta en oikein ole varma, sillä tuntui että se vain söi hieman kauraista makua. Toisaalta kyllähän se toi tukea muuten hieman hauraan oloiseen kauratoscaan. Hmmm, ehkäpä muropohja olisi toiminut maultaan paremmin alkuperäisellä mantelilastu-kuorrutteella... No mutta tulipahan nämä nytkin syötyä. Esikoinen pyysi niitä aina vain lisää ja lisää, ja olisi varmaan syönyt juhlista ylijääneet ruudut ihan vain yksikseen :)

Rapeat muropohjaiset kauratoscakeksit

n. 42 kpl

Pohja:

3.5 dl vehnäjauhoja

0.75 dl sokeria

0.5 tl suolaa

150 g huoneenlämpöistä voita

2 keltuaista

Kauratosca:

100 g voita

1.5 dl sokeria

1 rkl vehnäjauhoja

1 rkl maitoa

2.5 dl kaurahiutaleita

Päälle:

100 g tummaa (50%) suklaata

Ohje:

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.

Sekoita keskenään pohjan jauhot,  sokeria ja suola. Lisää joukkoon pienemmäksi pilkottuna pehmeä rasva sekä keltuaiset. Sekoita kunnolla käsin sekaisin niin, että siitä tulee yksi möykky. Kaulitse taikina leivinpaperin päälle n. 27 x 31 cm levyksi. Nosta leivinpaperi uunipellille. Paista n.10 minuuttia kunnes muropohja saa hieman väriä reunoihinsa. 

Sillä välin kun muropohja on uunissa, yhdistä kauratoscan aineet kattilassa. Keitä seosta miedolla lämmöllä, kunnes voi sulaa kokonaan ja seos kiehahtaa. Levitä kauratosca esipaistetun muropohjan päälle.



Paista vielä n. 10-12 minuuttia, kunnes kaurapäällinen on saanut väriä pintaansa. Käännä pelti paistamisen puolivälissä tasaisen kypsymisen varmistamiseksi. Anna jäähtyä hetki. Leikkaa vielä lämmin levy neliöiksi. Anna jäähtyä kokonaan.

Koristele keksit sulatetulla suklaalla. Sulata suklaa varovasti mikrossa (muutaman sekunnin välein sekoittaen). Dippaa kukin keksi suklaaseen. Laita leivinpaperin päälle kovettumaan.

Vinkki:

* Tee ylijääneistä keltuaisista vaikkapa suolapähkinä-marenkia ;) Ohje näihin herkkupaloihin tulossa myöhemmin.

Ihana mustaherukka-juustokakku valkosuklaapohjalla

Voi että kun tästä mustaherukka-juustokakusta tuli hyvää! Siis niin herkullista, etten pidemmänkään miettimisen jälkeen ole keksinyt ohjeeseen mitään muutettavaa. Pidän mustaherukoista sellaisenaankin suoraan pensaista poimittuna, mutta tässä kakussa, yhdessä valkosuklaisen kakkupohjan kanssa, mustaherukkamousse oli kyllä niin ihanaa, etten sanotuksia saa.

Täyte oli juuri sopivan kiinteä, vaikka aluksi pelkäsinkin laittaneeni liikaa liivatetta. Se oli hyvin leikkaantuva, mutta kuitenkin suussasulavan pehmeä. Mustaherukan kuoria täytteestä ei huomannut juuri lainkaan. Jätin täytteen tarkoituksella hieman kirpeäksi ja voimakkaan mustaherukkaiseksi, ja se sopikin kuin nakutettu makeamman, miedon valkosuklaisen kakkupohjan kanssa yhteen.

Korvasin osan tuorejuustosta mascarponella. Silläkin oli varmaan osuutensa pehmeään täytteeseen sekä rakenteen ja maun puolesta.

Tuo kakkupohja on tuolla täytteen sisäpuolella hieman piilossa. Se jää miltei väkisinkin piiloon, mikäli pohjan ja kakun täyttämisen tekee samassa vuoassa. Käytin nimittäin pohjan tekemiseen hyväksi havaitsemaani valkosuklaista kakkupohjaa, joka hieman kutistuu reunoilta uunista tulon jälkeen. Näin ollen jos täytteen tekee samaisessa vuoassa tai saman vuoan reunaosaa käyttäen, jää tuo kutistunut pohja mukavasti täytteen alle piiloon.

Kakku oli yksi esikoisemme nimpparikahveella tarjottavista leivonnaisista. Tänä vuonna ajattelin pitää leivonnaisten määrän minimissä, sillä syöjiäkin oli vähempi eli vain 8 aikuista ja 4 lasta. Mutta lopulta pöytään eksyi pari juustokakkua, yksi mutakakku, pari erilaista itsetehtyä keksiä, marenkia, jäätelökoneella hurautettua jäätelöä ja pari suolaista leipää täytteineen. Siis ihan vain pikkutarjottavat ;)

Etten vallan toistaisi itseäni, en taida sanoa kakusta enempää ylistyssanoja vaan antaa kuvien ja ohjeen puhua puolestaan. Mutta tätä kyllä teen uudestaan enemmän kuin mielelläni ja suosittelen ehdottomasti teidän muidenkin testaavan, mums!

Valkosuklaa-mustaherukka-juustokakku

n. 20 cm irtopohjavuokaan

Pohja: 

Valkosuklaa-kakkupohja (yhdestä taikina-annoksesta tulee kaksi pohjaa) 

Herukkasose: 

  300 g mustaherukoita (n. 5 dl kokonaisia herukoita)

1 dl vettä 

Täyte:

2.5 dl Flora kuohua

250 g kreikkalaista jogurttia

200 g maustamatonta tuorejuustoa (laitoin puolet mascarponea, puolet tavallista tuorejuustoa)

4 dl mustaherukkasosetta

n. 1 dl sokeria

1.5 rkl vaniljasokeria

 3.5 tl liivatejauhetta

3.5 rkl vettä

Ohje:

Tee kakkupohja ohjeen mukaan. Anna jäähtyä kokonaan ennen täytteen tekemistä.

 Tee täyte. Hurauta herukat sauvasekoittimella soseeksi ja lisää joukkoon vesi. Sekoita liivatejauhe veteen ja anna turvota muutama minuutti. Vatkaa tällä välin Flora Kuohu vaahdoksi. Lisää vaahdon  joukkoon kreikkalainen jogurtti, notkistetut tuorejuustot, sokeria ja mustaherukkasose. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sokeria. Täyte saa jäädä kirpeähköksi. Lämmitä turvonnutta liivateseosta mikrossa n. 10-15 sekuntia, kunnes liivate on sulanut. Kaada liivate ohuena nauhana vaahdon joukkoon koko ajan sekoittaen. 

Pese tarvittaessa vuoan reunarengas. Voitele vuoan reunat kevyesti . Laita jäähtynyt pohja tarjoilulautaselle ja reunarengas sen ympärille (ja reunakalvot reunojen ja kakkupohjan väliin, ja voitele myös kalvot). Kaada täyte pohjan päälle. Laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi. Irrota vuoan reunat (ja reunakalvot). Koristele ja nauti!

Vinkki:

* Pohjataikinasta tulee kaksi pohjaa. Toisen pohjan voi vaikkapa pakastaa tulevaa käyttöä varten.

Vaniljainen punaherukkapiirakka

Tämä tavallista viileämpi kesä taisi olla punaherukoiden kannalta tosi hyvä juttu. Ainakin herukoiden valtavasta koosta, määrästä ja kypsymistahdista päätellen. Meille tuli punaherukoita tänä vuonna kahdesta pensaastamme vissiin ennätysmäärä. Muistan kun neljä vuotta sitten salso oli tasan 6 marjaa ja seuraavana vuonna peräti 2 litraa. Suuren suuri parannus määrässä jo tuolloin. Nyt sain pakkaseen ainakin 5 litraa punaherukoita ja niiden lisäksi kolmeen punaherukkapiirakkaan hukkui yhteensä reilu litra marjoja. Lisäksi niitä tuli syötyä suoraan pensaasta melkoiset määrät. Kuopuskin veteli noita punaisia palluroita kaksin käsin suuhunsa koko sen ajan kun itse keräsin marjakulhoni täyteen :) Harmittavasti oltiin kuitenkin liian hieman hitaita poimijoita ja osa marjoista ehti kypsymään liikaa.. No mutta yhteensä niitä saatiin joka tapauksessa aika reilu määrä. Niin ja tänä vuonna palluroista tuli tosiaan ihan mahdottoman isoja. Suurimmat olivat peukalonpään kokoisia plutteja!

No mutta koska punaherukoita tuli paljon, pitihän niistä myös tehdä jotain. Kinuskisen punaherukkapiirakan ja Punoffee-piirakan jälkeen teki mieli yhdistää punaherukkaan jotain muuta kuin kinuskia. Kävin mielessäni läpi mansikan, valkosuklaan, jopa salmiakin. Lopulta voiton vei yksinkertainen vanilja. Huomasin nimittäin vanhassa Leivontaan-lehdessä vaniljaisen puolukkapiiran ohjeen. Koska herukat ovat puolukoiden tapaan happamia, ajattelin kokeilla niitä. Samalla ohje muokkaantui hieman (esim. voi vaihtui osaksi juoksevaan margariiniin, täytteeseen tuli vaniljasokerin sijasta sokeria ja vaniljajauhetta, ja täytteeseen tulevan voin ja maidon suhde muuttui maitovoittoisemmaksi). Niin ja laitoin punaherukoita suoraan raa'an taikinan päälle vähemmän kuin alkuperäisohjeessa oli, mutta lisäsin niitä vielä tuoreena kakun väliin..

Kakun taikina on hieman voi-sokerikakkumainen. Väliin tuli suht voimakkaan vaniljainen kostutusliemi. Itse kostutin epähuomiossa kakkua tasaisesti kaikkialta, kun parempi tapa olisi ollut kostuttaa reunoja enemmän kuin kosteampaa keskustaa. No mutta ensi kerralla sitten ;)

Kakku oli kostutusliemestä johtuen jo heti tuoreeltaan maisteltuna ihanan kostea ja mehevä. Ensimakuna tuli esille voimakas vanilja ja sen jälkeen suussa purskahtelivat tuoreet, kirpeähköt punaherukat. Hieman myöhemmin, maut olivat tasoittuneet eikä vanilja hyökännyt enää niin voimakkaana vaan ennemminki mukavan mietona. Vetäytymisen jälkeen myös makeudessa tapahtui muutos eli kakku oli selvästi makeampi kuin heti tuoreeltaan maisteltuna. Eli sokeria olisi voinut olla kostutusliemessä hieman vähemmänkin (laitoin 0.5 dl), ja toisaalta myös punaherukoita reippaammin (laitoin taikinan päälle vain 2.5 dl ja kakun väliin reilu 0.5 dl). Korjailin nuot muutokset suoraan ohjeeseen sellaisiksi, että lopputuloksen pitäisi olla vieläkin parempi kuin nyt. Mutta siis hyväähän tämä nytkin oli, nams!

Vaniljainen punaherukkapiirakka

n. 22 cm irtopohjavuokaan

Aineet:

3 munaa

3 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

4 dl vehnäjauhoja

50 g juoksevaa margariinia
1 dl vettä

n. 3 dl punaherukoita

Täyte:

75 g voita

1.25 dl maitoa

2.5 rkl sokeria

0.5 tl vaniljajauhetta

n. 1 dl punaherukoita

Koristeluun:

Tomusokeria

Punaherukoita

Ohje:

Vatkaa munat ja sokeri paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon vehnäjauhot, leivinjauhe sekä juokseva margariini. Kiehauta vesi ja lisää joukkoon nopeasti vatkaten. Sekoita vain sen verran, että kaikki aineet ovat juuri ja juuri sekaisin. Kaada taikina voideltuun 22 cm irtopohjavuokaan.

Paista 180 asteessa n. 40-45 minuuttia, kunnes kakku tuntuu keskeltä kevyesti koitettuna kiinteältä, mutta pehmeältä. Anna kakun jäähtyä hetki ja poista vuoan reunat. Jäähdytä kokonaan.

 Kun kakku/piirakka on jäähtynyt, leikkaa se kahteen osaan. Sulata voi kattilassa. Lisää maito ja sokeri kattilaan ja keitä seosta pari minuuttia reilusti kiehuttaen. Sekoita joukkoon lopuksi vaniljajauhe.

Lusikoi vaniljalientä molempien puolikkaisen leikkuupinnoille. Ripottele hieman punaherukoita kakkulautasta vasten tulevan kostutetun pohjan pinnalle. Käännä toinen pohja päälle. Ripottele pinnalle hieman tomusokeria ja punaherukoita juuri ennen tarjoilua. Eli tähän tyyliin..

Vinkit:

* Voit käyttää täytteeseen sokerin ja vaniljajauheen sijasta pelkkää vaniljasokeria sokeria vastaavan määrän.

* Laita vaniljaista kostutuslientä enemmän kakkupohjien reunoille, sillä ne ovat paistamisen jälkeen keskustaa kuivammat.

Älyn hyvät suklaakeksit (Clintonin suklaakeksit, versio II)

Testailin jokin aika sitten Hillary Clintonin suklaakeksejä. Keksit olivat ihan ok, mutta niissä jäi pari pientä juttuja kalvamaan. Mielestäni keksitaikina olisi kaivannut joukkoon suolaa ja ehkä hiukan enemmän suklaata. Lisäksi kekseistä tuli jostain kumman syystä huomattavasti littanampia, kuin muissa blogeissa näkemäni herkkupalat olivat. Syytin littanuudesta isoja kaurahiutaleita, mutta koska en voinut olla varma niiden syyllisyydestä, päätin nyt testata asiaa ja käyttään niiden sijasta tavallisia kaurahiutaleita. Samalla lisäsin joukkoon suolaa. Ja myös lisää suklaata, sitähän ei voi olla koskaan liikaa, eihän? ;)

Samalla keksittiin lasten kanssa yhteistä kivaa tekemistä, sillä leivottiin keksit yhdessä. Tytöt etsivät kulhot ja tarvikkeet ja ottivat myös kolme leivinpeltiä esille. Tällä välin äiti teki taikinan. Sitten tytöt pääsivät lusikoimaan kokkareita pellille. Lopuksi äiti suoritti pienen lopputarkastuksen ja tasoitteli huomattavasti eri kokoiset keot edes suunnilleen samankokoisiksi. Ja eikun pellit uuniin ja pian olikin valmista.

Tässä juuri tätä tekstiä naputellessani mussutan keksejä ja ihmettelen, kuinka noinkin pienet erot voivat tehdä kekseistä totaalisen erilaisia! Siis nämähän ovat ihan JÄR-KYT-TÄ-VÄN hyviä! Voisin mussutella näitä vaikka kuinka, nam! Ja niin olen tainnut jo tehdäkin, ups!

Itse asiassa keksit taitavat makunsa puolesta taistella paremmuudesta yhdessä Subway-tyyppisten suklaahippukeksien kanssa, niin hyviä ovat. Toki rakenteessa eivät pärjää, mutta lähellä ollaan. Nämäkin ovat suussa sulavia, mehevän kosteita, mutta samanlainen Subway-keksien tyyppinen sitkeys puuttuu tai sitä on ainakin vähemmän. Tuo Subwayn keksejä muistuttavat ovat siis tällä hetkellä suklaahippukeksien parhaimmistoa.

Voi kääk! Nyt kun luin aineet-osion uudestaan, huomasin, etten laittanut kekseihin lainkaan alkuperäisohjeessa olevaa soodaa! Mutta eipä sitä huomannut, hienosti kohosivat siitä huolimatta. Tai ehkä sen takia. Sooda muistaakseni levittää keksejä. Ilmankos nämä olivatkin selvästi pulleampia kuin edelliset versiot. Noh, tekevälle sattuu :)

No niin. Eli nyt pullukampien keksien salaisuus taisikin jäädä vielä hieman epäselväksi. Oliko syy kaurahiutaleissa? Vai oliko se siinä, että unohdin soodan? Toisaalta yksi lukijani vinkkasi, että kun taikinan antaa tekeytyä jonkin aikaa jääkaapissa, ja hiutaleiden turvota, se auttaisi saamaan pullukampia keksejä. Itse en turvotellut taikinaa, mutta huomasin, että kahden viimeiden pellillisen keksit olivat pulleampia kuin ensimmäiseksi paistetun. Oliko syy kuitenkin turpoamisessa. Vai siinä, että kahden jälkimmäisen pellin keksejä jouduttiin hieman enemmän käpälöimään ja painelemaan, jolloin taikina oli tiiviimmässä muodossa ennen uuniin laittamista..? Littanuuden ja paksuuden todelliset syyt jäivät selvittämättä, mutta eipä haittaa. Näitä teen enemmän kuin mielelläni vielä uudestaan. Ja uudestaan. Ja uudestaan. Ja uud.. ;)

Tarjoilin keksejä veljeni käydessä perheensä kanssa vierailulla ja ne tekivät sellaisen katoamistempun, että jouduin kaivamaan lisää keksejä tarjolle pariinkin otteeseen. Mokailustani huolimatta nämä olivat siis älyn hyviä. Suklaan ja kauran makuisia pehmeitä, todellisia herkkukeksejä! Siis ihan oikeasti, kokeile jos et usko! ;)

Älyn hyvät suklaakeksit
 

(40 - 50 kpl)

Aineet:
200 g voita
2 1/2 dl fariinisokeria
1 1/4 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria

2 kananmunaa
3 2/3 dl vehnäjauhoja
4 3/4 dl kaurahiutaleita

 1 tl suolaa

200 g suklaata pilkottuna (laitoin 100 g tummaa suklaata, 100 g maitosuklaata) 

Ohje:
Vaahdota huoneenlämpöinen pehmeä voi ja sokerit keskenään vaahdoksi. Vatkaa joukkoon kananmunat yksitellen. Sekoita keskenään vehnäjauhot, kaurahiutaleet ja suola. Sekoita kuivat aineet voi-sokerivaahtoon. Kääntele lopuksi pilkottu suklaa joukkoon varovasti. Lusikoi taikinasta pellille nokareita. Jätä nokareiden väliin hieman leviämisvaraa. Tarkemmat kuvalliset ohjeet löytyy aiempien keksien postauksen yhteydestä.

Paista 175 asteessa noin 8-10 minuuttia (omassa uunissani 10-11 minuuttia. Paistoin kunnes reunat saivat aavistuksen väriä). Anna keksien jäähtyä kunnolla ennen siirtämistä. 

Vinkit:

* Uuneissa on eroja, joten paistoaika riippuu pitkälti uunin tehoista.

* Suklaa kannattaa jättää hieman isommiksi (n. 0.5 cm x 1 cm) paloiksi, niin se ei sula kokonaan taikinan joukkoon vaan jää makupaloiksi.

Mansikka-trifle

Mokkapalakakkuun tekemästäni mehevästä suklaakakkupohjasta jäi hieman yli. Pöydällä pyöri rasiallinen tuoreita mansikoita ja pakkasessa oli jäätelöä, joten jälkkäriajatus oli valmis. Yleensä syön (tai syötän) nuo ylimääräiset kakkupohjanpalat sellaisenaan, mutta tällä kertaa ne päätyivät tähän herkulliseen trifleen. Tekemisessä ei montaa hetkeä mennyt, ja syömisessä taisi mennä vieläkin vähemmän. Voih, kuinka yksinkertainen annos voikin olla näin hyvää! :)

Suklaa, tuoreet mansikat ja vanilja on aina vain yhtä toimiva yhdistelmä, slurps.

Mansikka-suklaa-triffle

Aineet:

vaniljajäätelöä

vajaa litra mansikoita

mielettömän mehevää suklaakakkupohjaa

Ohje:
 Leikkaa vaniljajäätelöstä palasia. Lämmitä suklaakakkupohjaa hieman. Murustele sitä kulhon pohjalle. Nosta päälle vaniljajäätelön paloja ja mansikoita. Murustele lisää kakkupohjaa ja lisää jälleen jäätelöä ja mansikoita. Nauti samantein! :)

Mokkapala-kakku, Raita-koira

Veljenpoika täytti vuosia ja sai tapansa mukaan kakun. Tällä kertaa toiveena oli hänen Raita-nimiseen pehmoleluunsa (tai toisella nimellä "Pitkänakkiin") liittyvä kakku. Raita on siis pitkänmallinen, nakin muotoinen raidallinen mäyräkoira. Sain lempilelusta valokuvan, jonka perusteella muovasin tällaisen kakun :)

Sillä hetkellä, kun lupauduin kakun tekoon, en muistanut pääjääkaappimme olevan rikki. Tämän hetkinen varajääkaappimme on sen verran pieni, että sitä olisi pitänyt tyhjentää reippaasti, mikäli kakun olisi halunnut sinne. Pelko jääkaappisäilytyksestä kuitenkin haihtui, kun kuulin pojan ja hänen siskonsa lempimakuja olevan mokkapalat. Huoh! Ei siis välttämätöntä tarvetta jääkaapille, sillä mokkapalat säilyvät huoneenlämmössäkin yön yli :) Mokkapalojen kakkuosaan käytin Mielettömän mehevän suklaakakkupohjan ohjettani ja paistoin sen pellillä. Oih ja voih, kun siitä tuli pehmoinen, ihan täydellinen, höttöinen mokkapalapohja. Tätä pohjaa käytän jatkossakin mokkapaloihin, nam!!

Kuorrutuksen tein perusmokkapalaohjeeni lempparikuorrutusohjeella. Ja huh huh minkälaista suttaamista tuo kuorrutteen laittaminen oli. Sitähän oli joka paikassa! Kuorrute valui juuri sinne minne tahtoi, mutta ei sinne mihin itse tahdoin sen. Lopulta kunnon taistelun jälkeen sain sen pysymään pinnalla joten kuten. Ainoastaan tuo peräpää jäi ilman kuorrutetta. Nimittäin aina kun laitoin tuota mokkaseosta vähänkään sinne, se romahdutti osan peräpäästä pois.. No koska Raita ei olisi Raita ilman raitoja, kaulitsin päälle myös niitä valkosuklaamassasta ja Hopea toffee-karkeista tehdystä massasta. Ne peittivät osaltaan tuota ruskeaa pintaa. Toisaalta eikös tuollainen rösöinen pinta sovikin hyvin pehmolelukakun pinnaksi, se on vähän kuin karvaa? :)

Synttäripojan perheessä lopputulokseen oltiin kuitenkin kaikin puolin tyytyväisiä ja kakku muistutti esikuvaansa tarpeeksi. Ja sekös pääasia :)

Koiran mallinen mokkapala-kakku

Pohja:

1.66 kertainen annos Mielettömän mehevää suklaakakkupohjaa n. 40 x 30 cm syvälle uunipellille paisto 170 asteessa n. 20 minuuttia.

Kuorrutus:

75 g voita

3 tl espresso pikakahvijauhetta

3 rkl vettä

4.5 dl tomusokeria

3 rkl kaakaojauhetta

Muuta:

Banaanin makuisia suklaapatukoita häntään, jaloiksi ja kuonoon

Raidat oranssiksi värjättyä valkosuklaamassaa ja Hopea toffee-karkeista tehtyä massaa

Ohje:

Tee mielettömän mehevää suklaakakkupohja-taikina ja paista syvällä uunipellillä. Anna jäähtyä hetki.

Jaa pohjalevy kahteen yhtä suureen osaan. Nosta ensmäinen pala varovasti tarjoilulautaselle. Muotoile reunoja pyöreämmiksi. Nosta myös toinen pala päälle paistilastoja (ja apukäsiä) apuna käyttäen. Leikkaa kakun keskeltä pala pois, jotta saat siitä U:n mallisen. Muotoile päätä ja niskaa. Laita patukat hänniksi, jaloiksi ja kuonoon. Lisää hieman ylijäänyttä kakkupohjaa kuonon kohdalle ja muotoile valmiiksi. Alla näkyy hieman vaihekuvia kokoamisesta. (Huomaatko, kuinka pehmeän ja mehevän näköinen pohja oli. Eikä pelkästään näköinen, vaan myös tuntuinen ja makuinen ;) )

Tee kuorrute. Sulata kuorrutuksen rasva mikrossa. Sekoita joukkoon espressopikakahvijauhe sekä vesi. Lisää kaakaojauhe ja tomusokeri ja sekoita tasaiseksi massaksi. Levitä kuorrutus muotoillun kakun päälle ja reunoille. Anna kuorrutuksen jähmettyä.

Kaulitse valkosuklaamassa ohueksi levyksi ja leikkaa nauhoja kakun päälle. 

Ota kääreet pois Hopea toffee-karkeista ja laita mikron kestävään kulhoon. Lämmitä niitä mikrossa ihan vain muutama sekunti, kunnes palat ovat hieman lämmenneet. Muovaile ja painele toffeet yhteen klönttiin ja vaivaa toffeemassaa käsien välissä kunnes joukossa ei ole enää karkin palasia, vaan se on pehmeää massaa. Kaulitse toffeemassa ohueksi levyksi, leikkaa nauhoja ja aseta kakun päälle. 

Valmis.

PS. Laitan tämä tänne blogiin Täytekakut-kategorian alle, vaikka tämä onkin täytteetön kakku, niin löydän kakun tarvittaessa uudestaankin :)

Hääkakkuun neilikoita ja pikkukukkia

Sain kesäkuun puolella tiedustelun siitä, olisinko haluakas tekemään hääkakkuun koristeet. No tottahan toki olin :) Tekeminen vain meinasi tyssätä pitsireunaan, sillä minulla ei ole (vielä) sellaista muottia. Morsiammelle (ja ehkä sulhasellekin) riitti kuitenkin pelkät kukat. Toiveissa oli joko neilikoita tai pioneja. En ollut koskaan aiemmin tehnyt kumpaakaan, joten sain hyvän tilaisuuden testailla. Aloitin neilikoiden teolla. Testailin muutamaakin eri tapaa niiden tekemiseen. Lähetin valmiiden neilikoiden kuvat kukkien tilaajalle ja päädyimme kukkaan, jossa oli eniten "hörsöä" :)

Neilikoiden tekotyylejä on varmaan tsiljoonia. Tai ainakin todella paljon. Niitä varten on olemassa jopa muotteja, joilla otetaan erikokoisia röpelöreunaisia paloja, reunat ohennetaan ja sen jälkeen palat laitetaan päällekäin ja rypistetään. Mutta neilikoiden tekeminen onnistuu hienosti myös ilman muotteja. Neilikathan ovat reunoiltaan epämääräisen röpölöisiä, joten näiden teossa ei tarvitse olla turhan tarkka. "Sinne päin"-ote on ihan riittävä, eli tietynlaisesta epätarkkuudesta on tällä kertaa jopa hyötyä. Hetken päästä ohje omaan tapaani :)

Pikkukukiksi päätimme tehdä hortensian kukkia. Niitä tuli tehtyä "muutama" elikkä 20 per kakku eli yhteensä 120 pikkukukkaa. Huh, aika läjä. Ja kaupan päällisiksi laitoin mukaan vielä muutaman varakukan, jos vaikka posti sattuisi rikkomaan jokusen (sain morsiammelta myöhemmin viestin, ettei rikkonut, jee!). Mutta kun vauhtiin pääsi, niin niidenkin tekeminen sujui jouhevasti. Mukaan laitoin vielä muutaman varakukankin. En ottanut pikkukukkien tekemisestä kuvia, sillä tein ne muotilla eli ajattelin, ettei kuvista saisi tekotavasta irti tekstiä enempää. Muotilla teon jälkeen ohensin vielä terälehtiä pallomaisella työkakulla, laitoin foliokuppiin kuivumaan ja liimasin vielä helmen kunkin kukan keskelle syötävällä liimalla.

Pikkukukkia tuli kolmea eri kokoa, noin nelisenkymmentä kutakin.

Tässä ohje minun käyttämääni neilikoiden tekotapaan. Hyödynsin niihin tekemiseen sen hetken välineitä.

Neilikoiden teko-ohje

12 neilikkaan riittää n. 125 g sokerimassan + 150 g kaulintamassan sekoitus, koosta riippuen

Aineet:

sokerimassaa

kaulintamassaa

pastavärejä

Ohje:

Sekoita sokerimassaa ja kaulintamassaa keskenään. Hyvä sekoitussuhde on noin puolet ja puolet. Jos haluat värillisiä kukkia, sekoita joukkoon myös pieni tippa pastaväriä.

Neilikoihin käytin alla olevia välineitä. Tuo vaaleanpunainen kasa tuossa alareunassa on pinkillä värjätty sokerimassan ja kaulintamassan seos.

 

Ja näin etenin: Isompia kukkia varten, kaulitse massa ohueksi, n.60 cm pitkäksi nauhaksi (pienempiin kukkiin riittää n. 40 cm nauha). Ota röpelöreunamuotti ja tee sillä toiseen reunaan lovet (oikeassa yläreunassa oleva kuva). Mene muotilla reuna vielä uudestaan läpi ja tee toiset lovet edellisten väliin (kuvassa vasemmalla alhaalla). Tässä kohtaa reunasta tulee mahdollisimman röpelöisen. Käy tämän jälkeen reuna läpi simpukkatyökalulla ja ohenna sillä reunaa vetäen painalla kevyesti työkalua röpelön päälle ja vetämällä tämän jälkeen ylös ja ulospäin (kuvassa oikealla alhaalla).

 

Sivele muutama tippa vettä (siis ihan vain pienen pieni määrä) nauhan päälle. Ota oikeasta reunasta kiinni ja laita se mutkalle (kuten alla olevan kuvan oikeassa yläreunassa). Kerää nauhaa yhteen samalla nauhaa rypyttäen ja kääntäen neilikkaa oikealle aina hieman kunkin rypytyksen jälkeen (huh kun on hankala selittää!). Kun kaikki nauha on kerätty yhteen, paina kevyesti neilikan alaosasta, niin terälehdet leviävät ja neilikka pysyy paremmin kasassa.



Leikkaa vielä ylimääräinen pala alaosasta pois ja laita kuivumaan lautaselle tms. 



 Valmis!



 Onnea vielä kertaalleen viime viikonloppuna häitään viettäneelle parille! :D