Punaherukka-kinuskimoussetäytteinen seminakukakku tarhaan

Vein päiväkotiin nuoremman tytön kesäloman alkamisen kynnyksellä kakun kiitokseksi kuluneesta vuodesta. Rento, muodikas, seminakukakku sai sisälleen yhden lempparitäytteistäni eli kinuskimoussen. Tällä kertaa moussen joukkoon päätyi pakkasesta löytyneitä punaherukoita. Maistelin jämämousset yhdessä muutaman marjan kanssa ja kyllä oli herkkua! Makeaa ja kirpeää samassa paketissa, nam!

Kakkuun päätyi samantapainen maidoton pohja, kuin oli esimerkiksi blogista löytyvässä vadelmaisessa seminakukakussa ja legokakussa. Korvasin vain osan vehnäjauhoista ruisjauhoilla sekä fiksasin pottujauhojen määrän suuremmaksi suhteessa vehnäjauhoihin. Sokeria ja rasvaa laitoin vähemmän silläkin uhalla, että pohja menisi kuivemmaksi kuin aiemmin tekemäni. Lisäksi paistoin testimielessä pohjan yhdessä ja samassa vuoassa. Pohjasta tuli yllättävän korkea, hyvä kun vuoan reunojen korkeus riitti! Yllätys oli suuri, sillä kuvittelin pohjasta tulevan huomattavasti matalampi yhdessä vuoassa paistettaessa.

Se hieman harmittaa, etten itse päässyt maistamaan tuota pohjaa juuri näillä muutoksilla. Pitääkin testailla ohjetta vielä lisää, sillä pohjan käsittely oli aika miellyttävää, sillä se pysyi kasassa tavallista sokerikakkupohjaa paremmin. Eikä murentunut reunoiltakaan samalla tavalla.

Nakukakut ovat ihania kakkuja, sekä tehdä että rennon ulkonäkönsä puolesta. Päälle vielä kiiltävää suklaaganachea rennoin ottein, niin kakku oli jo miltei valmis. Koristeeksi päälle laitoin mm. tytön itsetekemiä pikkukukkia ja sitruunamoussetäytteisen 70-vuotiskakun koristelusta ylijääneen isomman kukan.

Mutta miltä kakku sitten kokonaisuudessaan maistui?! En päässyt itse kuulemaan kommentteja kakusta, mutta sain terveisiä, että kakku oli kuulemma maistunut tarhassa. Mutta se mikä jäi itseäni mietityttämään, oli tuo pohja. Luotin ehkä liikaakin siihen, että pohja olisi yhtä mehevä kuin aiemmin tekemäni pohjat, enkä kostuttanut pohjia lainkaan. Sitä, oliko pohja liiankin kuiva, en tiedä varmuudella. Tästä epävarmuudesta voin syyttää vain itseäni, sillä kuka käski leipoa jotain, mitä ei ole itse maistanut! Toisaalta uskon, että kinuskimoussen joukossa olevat punaherukat toivat kakkuun mukavasti kosteutta. Mutta oliko sitä riittävästi...

Kakku muuten oli kokonaan laktoositon. Käytin kinuskimoussen tekoon ensimmäistä kertaa laktoosittomia kermoja. Tein kinuskin kuohukermasta, ja muun vaahdon vispikermasta varmistaakseni, ettei seokset ainakaan juoksettuisi. Lisäksi vatkasin vaahtoja normaalia vähemmän juuri tuon juoksettumisen pelosta. Niin ja liivatetta heitin varmuudeksi hieman lisää, sillä pelkäsin ettei löysemmäksi jätetty mousse muuten kiinteytyisi tarpeeksi. Hyvin toimi näin.

Tässä kakun tarkemmat tiedot :)

Punaherukka-kinuskimoussetäytteinen seminakukakku tarhaan

n. 22 cm irtopohjavuokaan

Aineet:

4 munaa

2.75 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja
1.75 dl ruisjauhoja

1 dl perunajauhoja

2.5 tl leivinjauhetta

0.75 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria

0.75 dl juoksevaa rasvaa

1.25 dl mehua/vettä (laitoin 0.5 dl ananasmehua ja loput vettä)

Kostutus:
muutama rkl mehua tai vaniljamaitoa
(itse en laittanut mitään, mutta pieni lisäkostutus ei varmaan tee pahaa)

Täyte:
Kinuskimousse (24 cm vuokaan mitoitettuna,
poikkeavuudet linkistä löytyneeseen kinuskimousseohjeeseen:
- liivatejauhetta yht. 2.5 tl,
- kinuski laktoosittomaan kuohukermaan
- muu kermavaahto laktoosittomasta vispikermasta)
n. 5 dl punaherukoita

Kuorrutus:
n. 1/4 annosta kevennettyä marenki-voikreemiä

Suklaakuorrutus:
75 g tummaa (50%) suklaata
0.75 dl kuohukermaa
1 rkl glukoosisiirappia

Koristeet:
Kaulintamassasta tehtyjä kukkia (tyttö teki meillä omat pikkukukkansa :) )
nonparelleja
sitruunamelissan lehtiä

Ohje:

Tee kakku pohja mielellään päivää ennen täyttämistä. Vatkaa munat ja sokerit vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon rasvan ja maidon seos varovasti käännellen. Sekoita loput aineet keskenään ja sekoita muna-seokseen varovasti nuolijalla käännellen kolmessa erässä. Kaada taikina voideltuun 22 cm irtopohjavuokaan. Paista 175 asteessa n. 45 minuuttia hieman keskitasoa alemmalla tasolla, kunnes kypsä. Anna jäähtyä pari minuuttia ja poista vuoan reunaosa. Anna jäähtyä kokonaan leivinliinan alla kelmulla peitettynä. 

Tee kinuskimousse erillisen ohjeen mukaan. (Itse en kostuttanut kakkua, mutta näin jälkikäteen mietittynä pienestä lisäkostutuksesta ei varmaan ole haittaakaan). Täytä kakku kinuskimoussella ja ripottele kuhunkin väliin reilu 1.5 dl punaherukoita. Käytä irtopohjavuoan reunaosia apuna täyttämisessä. Laita kakku jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Poista vuoan reunaosat.

Tee marenki-voikreemi erillisen ohjeen mukaan. Levitä kuorrutetta ohut kerros kakun pintaan. Laita jääkaappiin kovettumaan suklaakuorrutuksen teon ajaksi.

Pilko suklaa mikron kestävään kulhoon. Kaada joukkoon kuohukerma. Kuumenna mikrossa välillä sekoitellen, kunnes kaikki suklaa on sulanut. Sekoita joukkoon glukoosisiirappi. Jäähdyttele seosta hetki ennen kuin laitat kakun päälle. Kuorrute on sopivaa, kun se on hieman paksuuntunut, mutta edelleen juoksevaa. Eikä kuumaa! Levitä suklaa kakun päälle ja anna valua reunoilta alas.

Laita kakku jääkaappiin hetkeksi. Koristele.

Vinkki:
* Huomaa, että tähän kakkuun riittää n. 1/4 annos marenki-voikreemiä. Voit tehdä halutessasi isommankin annoksen ja pakastaa loput tulevaa käyttöä varten.

Itsetehty vaniljasokeri

Tiesitkö, että vaniljasokerin tekeminen itse on helppoa ja nopeaa!?! Siihen tarvitaan vain vaniljatanko+sokeria ja hetken pyöritys tehosekoittimessa tai vastaavassa laitteessa ja valmista!
Mun lempimausteeni lähes kaikessa makeassa leivonnassa on vaniljasokeri. Voitte varmaan arvata kuinka suurta vaniljasokerin kulutus tässä taloudessa on, sitä kun tulee humpsautettua milloin mihinkin. Mikään ei oikein maistu kunnolla ilman vaniljaa. Yhdellä pikkupurkilla ei montaa hetkeä pärjää, isommalla sitten vähän pidempään. Vaniljasokerin on ehdottomasti oltava aitoa vaniljaa sisältävää.

Olen pitkään tyytynyt kaupan sokereihin, mutta alkuvuodesta päätin tehdä sitä pitkästä aikaa itse. Hankin jo vaniljatangon kaappiin odottamaan hetkeä, jolloin vanhat sokut loppuisivat. Ja nehän loppuivat pian. Kaapista löytyi myös vaniljajauhetta, jonka hukkasin pois ennen uuden sokerin valmistamista. Kun vihdoin pääsin hurauttamaan vaniljatangon sokerin kanssa hienoksi, niin olin myyty. Meillä ei varmaan muuta sokeria enää käytetäkään!

Hurauttaessani vaniljatangon monitoimikoneella hienoksi, keittiöön leijaili mielettömän ihana tuoksu. Mietin mielessäni kuinka ihana tuoksu tuo onkaan, aaaah! Tuosta tuli mieleen, voisikohan käytettyä vaniljatankoa käyttää kaapeissa hajusteena, mmmm..

Itse tehden vaniljasokerin voimakkuutta pystyy helposti muokkaamaan sokerin ja vaniljatankojen suhteella. Mitä enemmän vaniljatanko, sitä aromaattisempaa sokerista tulee. Myös sokereita vaihtelemalla tähän saa lisävaihtelua. Vaniljasokerin hintakin on muuten ihan eri, mitä kaupan valmiissa sokereissa, sokeri kun on edullista eikä vaniljatangon hintakaan päätä huimaa.

Tässä tulee älynhelppo vaniljasokerin ohje :)

Itsetehty vaniljasokeri

Aineet:

1 vaniljatanko

n. 3-4.5 dl sokeria

Ohje:

Kaada sokeri tehosekoittimeen. Kaavi vaniljatangon siemenet joukkoon ja pilko myös vaniljatanko mukaan. Sekoita täysillä muutama minuutti, kunnes vaniljatanko on kokonaan murskaantunut. Siivilöi joukosta halutessasi isommat krömmäleet pois. Purkita ja anna lahjaksi tai jätä omaan käyttöön. 

Vinkki:

* Voit säätää vaniljaisuutta sokerin määrällä. Laita ensin vähemmän sokeria ja lisää halutessasi. Itse lisäsin sokerin määrää lopulta 4.5 dl:aan, sillä vaniljatangosta irtosi niin reilusti makua ja tuoksua pienempäänkin määrään sokeria. 

* Voit käyttää tavallisen sokerin sijasta myös esim. tummaa ruokokidesokeria. Näin saat tummaa, aromaattisempaa vaniljasokeria.

Ystävänpäivän suussasulavat suklaafudget

Suklaafudget ovat ihania, helppotekoisia ja äärettömän herkullisia lahjoja, juhlapöydän tarjottavia tai karkkipäivän naposteltavia. Yleensä teen näistä muutaman aineen fudgeista neliskulmaisia, mutta fudgemassa taipuu hyvin muuhun muotoon. Nämä sydämen malliset fudget ovat ihana lahja vaikka ystävänpäivänä!

Näitä fudgeja voi tehdä millä makuyhdistelmällä tahansa. Mä tein fudgemassan jälleen lempparimauistani eli tummasta suklaasta, maitosuklaasta sekä suolapähkinöistä ja lakritsista. Tuo makuyhdistelmä toimii jokikinen kerta, vaikka olen tehnyt sitä jo ties kuinka monesti. Siinä lakritsin ja suklaan yhdistelmässä vain on sitä jotain. Ja kun joukossa on vielä suolapähkinöitä, en koukkuun jäämiseltä voi välttyä.

Tällä kertaa levitin fudgemassan paljon laajemmalle alalle kuin ennen, jotta siitä tuli tarpeeksi littana muotilla leikkaamista varten. Tästä huolimatta kovat pähkinät meinasivat välillä hajottaa muotin, mutta vaihto toisen merkkiseen sydänmuottiin auttoi ja leikkaus alkoi sujua kuin tyhjää vain.

Ja nuo ylimääräiset palat joita jäi leikkausvaiheessa yli.. Niitä oli niin ihana napostella samalla kuin leikkeli sydänpaloja.  Pitäähän laadunvarmistus suorittaa ;)

Tässä tämä käyttämäni ohje, mutta soveltaakin saa ja pitääkin, ihan oman maun mukaan.

Ystävänpäivän sydän-suklaafudget 

Aineet:

Kuten helpossa ja nopeassa suklaafudgessa pähkinöillä ja lakritsilla -ohjeessa

Ohje:

Tee fudgemassa suklaafudge-ohjeen mukaan.

Kaada taikina leivinpaperin päälle ja levitä noin n. 32 x 32 alalle. Jos teet fudgemassan, jonka joukossa ei ole mitään lisukkeita, riittää, että levität sen pienemmälle alalle. Eli koita vain saada massasta vajaan sentin paksuinen levy. Laita levy jähmettymään jääkaappiin noin kolmeksi tunniksi tai kunnes se on tarpeeksi jähmettynyt leikkaamista varten. 

Pakkaa kovettuneet palat vaikka läpinäkyviin pieniin lahjapusseihin. Tai tarjoile vieraille. Tai syö itse. 

Vinkki:
* Muotilla leikkaamalla fudgesta jää hukkapalat yli. Niitä on kiva napostella sellaisenaan. Mutta jos et halua hukkapaloja, voit toki leikata palat esim. suorakaiteen tai neliön tai kolmion muotoisiksi. 

* Voit pitää levyä jääkaapissa myös pidempään. Liian kovaksi kovettunut levy kannattaa ottaa hetkeksi pöydälle lämpeämään, jos sitä on muuten vaikea leikata.

Suklaafudge-kakku lakritsilla

Tämä on jo aikoja sitten tekemäni fudgekakku, mutta ohje on aivan pakko pistää blogiinkin, niiiiin hyvää se on :) Tämä fudgekakku syntyi hetken mielijohteesta, kun löysin kaapista ison pussillisen lakritsin paloja. Jostain kumman syystä tuo pussi oli säilynyt meillä avaamattomana jo pidemmän aikaa. Suklaa ja lakritsi ovat yhdessä mielestäni mitä parhain pari ja pidän erityisen paljon helposta suklaa-fudgesta lakritsinpaloilla ja suolapähkinöillä höystettynä. 

Tuo suklaafudge sisältää lakun lisäksi kondensoitua maitoa ja suklaata. Sain päähäni testailla, miten lakritsi sulaa kondensoidun maidon joukkoon. Eipä sulanut ei, joten suunnitelmaa piti muokata ja lopulta pienellä suklaalisällä syntyi lopulta suussasulava fudgekakku. Vai piirakka. No, samapa se. Olipa se kumpi tahansa, niin todella herkullista joka tapauksessa.

Ero aiempaan laku-suklaafudgeen on se, että tässä lakritsin palaset olivat pehmeämpiä. Keittäminen selvästi pehmensi lakuja, verrattuna siihen, että jos ne olisi heitetty sellaisenaan valmiiseen suklaamassaan.

Tällainen suklaafudge on ehkä liiankin helppo, sillä tätä on tullut tehtyä (ja syötyä!!!) ehkä turhankin usein. Päämassa sisältää vain kolmea ainetta. Lämpömittariakaan ei tarvita, vaan aineet vain kuumennetaan kattilassa. Sen jälkeen joukkoon voi sekoittaa miltei mitä tahansa. Siis todella helppoa ja nopeaa. Yleensä leikkaan massaan kuutioiksi, mutta eipä ollut huonompi idea tämä kakkukaan. Tulipahan hieman erilaista tällä kertaa.

Tässä vielä ohje :)

Suklaafudge-piirakka lakritsilla

n. 16 cm irtopohjavuokaan

Aineet:

200 g lakritsin paloja + muutama koristeeksi

1 prk kondensoitua maitoa

200 g suklaata (laitoin 100 g tummaa (50%) suklaata ja 100 g maitosuklaata)

Ohje:

Laita lakritsin palaset ja puolet kondensoidusta maidosta kattilaan. Keittele keskilämmöllä vähän väliä sekoitellen niin kauan, että seoksesta tulee paksua. Tällöin kondensoitu maito on saanut väriä osaksi sulaneista lakritsin pätkistä. Sekoita joukkoon loppu kondensoitu maito ja pienemmäksi pilkotut suklaapalat. Sekoittele, kunnes kaikki suklaa on sulanut. 

Kaada massa kevyesti voideltuun irtopohjavuokaan. Ripottele pinnalle lisää lakritsin paloja ja vaikkapa suklaarouhette. Anna jähmettyä huoneenlämmössä hetki ja poista sitten vuoan reunat. Laita jääkaappiin jähmettymään vielä muutamaksi tunniksi.

Kun kakku on jähmettynyt, irroita se irtopohjavuoasta ja nosta tarjoilulautaselle. Tarjoa huoneenlämpöisenä.



Vein loput kakusta töihin. Seuraavana päivänä menin hakemaan itselleni pientä palasta, mutta kakusta ei ollutkaan jäljelä enää mitään. Siitä päätellen maistui hyvin myös muille :)

Itse tehty suklaanmakuinen kondensoitu maito ja suklaajäätelö

Käytän kondensoitua maitoa tosi usein. Yleisemmin se päätyy suklaafudgeen tai jäätelöön. Maitotölkkejä on oikeastaan "pakko" löytyä kaapista aina, jotta saan hätätilanteissakin tehtyä herkkuja äkkiä. Kondensoitun maidon käyttäminen on mulle niin yleistä, että joskus jopa kokeilin sen tekemistä itse. Aivan aidon makuista ja tuntuista lopputulosta en kokeiluissani saavuttanut (testailin maidon tekemistä siis useamminkin kuin kerran), mutta sen verran lähelle pääsin, että mielestäni itsetehty on hyvä korvike oikealle versiolle. Mutta miksi tehdä itse kondensoitua maitoa, jos sitä saa kerran ostettua valmiina tölkissä? No ainakin herkuttelijat, jotka käyttävät vähälaktoosisia tai laktoosittomia tuotteista, pääsevät nauttimaan helposta itsetehdystä jäätelöstä valmistamalla kondensoidun maidon itse maitojauheesta! Hienoa, eikö :)
 

Sain jokin aika sitten lukijalta tiedustelun siitä, testailenkohan jossain vaiheessa suklaanmakuisen kondensoidun maidon tekemistä itse. En ollut aiemmin kuullutkaan tuollaisesta tuotteesta, joten eipä muuta kuin kauppoihin etsimään tuota uuttuutta. Kahlasin varmaan 7 kauppaa läpi, eikä missään ollut kyseistä tuotetta. Lopulta tajusin, etten ollut käynyt lainkaan K-kaupoissa joten suuntasin askeleeni Citymarkettiin ja sieltähän sitä löytyi. Ihmetykseni oli suuri, kun katsoin hintalappua. Se näytti milten 2-kertaa isomman hinnan kuin tavalliselle kondensoidulle maidolle. No mutta siinäpä taas hyvä syy tehdä tuota itse, sillä niin se tulisi reippaasti halvemmaksi. Siis jos se vaan tuntuisi kokeilemisen arvoiselta tuotteelta..

Heti kotiin päästyäni avasin tölkin ja maistoin paksua, tumman suklaisen väristä, silkkisen pehmoista suklaa kond. maitoa. Hmm. Eipä tullut siitä suosikkiani. Maussa oli jotain, mistä en pitänyt. Mausta tuli mieleen huonoon kaakaojauheeseen (siis omaan suuhuni sopimattoman makuista) tehtyä kaakaota. Voi mikä pettymys. Olin odottanut liikoja. Mutta hei, jos valmis tuote ei maistu hyvälle, niin mikäpäs estää kokeilemasta sitä itse! Niimpä päätin testata suklaisen kondensoidun maidon tekemistä, samalla parantaen sen makua omaan makuuni sopivammaksi.

Makujahan on monia, mutta itse koen onnistuneeni (ainakin osittain) tavoitteessani. Maku oli selvästi parempi omassa versiossani. Siis ainakin itseni mielestä. Mutta niin se oli myös pienen makuraadin mukaankin jatkojalostettuna jäätelön muotoon. Koostumukseltaan en päässyt aivan haluamaani, vaan suklaanmakuisesta kondensoidusta maidosta tuli hieman rakeista. Tähän saattaa vaikuttaa se, että sekoittelin maitojauheen kuumaan nesteeseen vispilällä sekoitellen, jolloin maitojauheen murut jäivät osin sulamatta. Lisäksi koostumus oli löysempi, kuin aidossa suklaakinuskissa. No mutta tässäpä hyvä jatkokehittelyä vaativa juttu.  

Tein siis omatekoisesta ja myös kaupan kondensoidusta maidosta jäätelöä ja koemaistatin niitä kotona. En kertonut etukäteen mitä niissä oli, mutta omatekoinen sai samantein enemmän ääniä ja kehuja. Itse tehtyyn kond. maitoon tehty jäätelö maistui aivan suklaajäätelölle, vaikka siinä ei ollutkaan aitoa suklaata, vaan maku tuli tummasta kaakaojauheesta. Se oli makunsa lisäksi myös koostumukseltaan hieman täyteläisempää ja aavitustuksen pehmeämpää kuin kaupan tölkkiä käytettäessä. Jäätelössä myöskään nuo maitojauhekrömmäleet eivät tuntuneet lainkaan. Jee!

En siis päässyt täydellisyyteen, mutta ehdottomasti tätä kannattaa testailla ainakin jäätelön merkeissä. Jäätelöstä meinaan tuli nami namia! :P

Itse tehty suklaa kondensoitu maito ja suklaajäätelö

Suklaanmakuinen kondensoitu maito

Aineet:

1.5 dl vettä

2 dl sokeria

2.5 dl maitojauhetta

1 dl kaakaojauhetta

25 g voita

 Ohje:

Laita vesi ja sokeri kattilaan. Sekoita. Lämmitä seosta miedolla lämmöllä sekoitellen, kunnes sokerit sulavat. Älä päästä seosta kiehumaan. Sekoita joukkoon kaakaojauhe kunnolla vispilällä sekoittaen. Lisää myös maitojauhe ja vatkaa koko ajan sekaisin (tämä olisi ehkä parempi tehdä monitoimikoneessa sekoittaen, niin maitojauhe sekoittuisi kunnolla. Siis ehkä. Jatkokehittelyä tulossa jossain vaiheessa). Lisää kuutioitu huoneenlämpöinen voi ja jatka vatkaamista, kunnes voi on sulanut joukkoon. Kuumenna seosta vielä mikrossa muutama sekunti kerrallaan, kunnes seos hieman paksenee ja alkaa kiehua (n. 1-2 minuuttia). Anna jäähtyä kokonaan.


Suklaajäätelö suklaamakuisesta kondensoidusta maidosta

Aineet:
4 dl vispikermaa
2 dl suklaakondensoitua maitoa (n. 2/3 prk valmista tai n. 260 g itse tehtyä)

Ohje:
Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon suklainen kondensoitu maito. Kaada noin litran vetoiseen vuokaan ja laita vuoka pakkaseen noin 5 tunniksi. Nauti!

Vinkki:
* Jos jäätelö on pakastunut yön yli, se saattaa olla hieman kovaa, joten ota jäätelö huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen syömistä.

Kuvia tuli näimmä otettua poikkeuksellisen vähän, ja hätäisesti. Aluksi ajattelin, että testailen vain mitä saan aikaiseksi, ja muokkaan ohjetta lisää myöhemmin. Maku kuitenkin voitti ja ajatukset muuttuivat. Aikaa uuden satsin tekemiseen tämän remonttikaaoksen keskellä ei tällä hetkellä juurikaan ole, joten parempia kuviakaan ei ole tarjota. Joten koettakaa kestää ;)

Paahdetut myslipatukat

Sain päähäni testailla myslipatukoiden tekemistä. Patukat tosin jäivät hieman suunniteltua lyhyemmiksi ja niistä tuli patukoiden pikemminkin pätkiä. Patukoiden lyhyyteen on olemassa oikein pätevä syy ja siitä voi lukea lisää postauksen alaosasta :)

Välipalapatukoiden koostumus näyttää ulkoisesti rapealta, mutta oikeasti nämä olivat hieman sitkeitä. Sen verran sitkeitä, että useamman syötyäni sain leukapielet kipeiksi ;) Mutta kuka käski syödä niin monta.. Tytöt tuntuivat tykkäävän näistä, sillä pienempikin (reilu 2.5v) söi näitä hyvällä ruokahalulla pyytäen aina "littää, littää" :) 

Patukoiden perusta syntyi kaurahiutaiden lisäksi aprikooseista ja maapähkinävoista. Yllätyin, ettei maapähkinävoi antanut enempää makua, sillä sitä tuskin tunnisti näistä. Aprikoosit maistuivat paremmin, mutta hyvin hennosti nekin. Aprikoosit ja niiden soseuttaminen taisivat olla näiden hankalin ja eniten aikaa vievä vaihe. Käytin todella pehmeitä ja liki tuoreen oloisia kuivattuja aprikooseja, mutta niistä soseutettu tahna oli melko paksua ja olisi ehkä saanut olla inan löysempääkin. Aprikoosien tilalla voisi käyttää vaikkapa banaania. Tekeminenkin helpottuu samantein, kun ei tarvitse kaivaa esille soseuttamista varten mitään erikoisvehkeitä vaan muussaaminen onnistuu helposti haarukalla. Hmm. Pitääkin testailla. Sitten kun taas löytää hyvän raon :)

Patukoihin voi upottaa purutuntumaa tuomaan voi melkein mitä tahansa. Itse laitoin mm. saksanpähkinöitä ja seesaminsiemeniä.. Ja tietenkin suklaata! Sitä ilman ei näimmä voi tehdä mitään ;) Tosin suklaa ei maistunut lopputuloksessa juurikaan, joten joko sitä olisi pitänyt olla reilusti enemmän tai sitten se olisi voinut jättää suosiolla poiskin.

Patukat voi nautiskella myös ilman paistamista, "raakaversioina". Tällöin koostumus on kosteampi ja patukoissa olevat sattumat, elikkä pähkinät sun muut, huomaa paremmin. Huomasin muuten, että myslimassan maku hieman laimistui paistamisen aikana, joten tämä kannattaa ottaa huomioon maisteluvaiheessa. Tosin pähkinöiden maku hieman voimistui hieman niiden paahtuessa, mutta aprikoosit hieman menettivät aromiaan ja myös hunajan maku katosi jonnekin.

Näistä tuli sen verran kivoja välipaloja sekä itselle että tytöille, että vastaavanlaisia tulee tehtyä taatusti toistekin. Ja seuraavaksi ehkäpä sillä banaanilla :)

Paahdetut myslipatukat

Aineet perusmassaan:

6 dl kaurahiutaleita (mielellään isoja)

125 g kuivattuja aprikooseja (tai muita kuivattuja hedelmiä)

1.25 dl karkeaa maapähkinävoita

0.75 dl hunajaa

n. 1 tl sormisuolaa 

Lisäksi:

n. 1 dl (saksan)pähkinöitä pilkottuna

1/3 dl seesaminsiemeniä (tai lisää pähkinöitä)

1/3 dl pellavansiemeniä (tai lisää pähkinöitä)

reilu 1 dl tummaa (n. 50%) suklaata pienemmäksi rouhittuna

Ohje:

Laita uuni lämpeämään 175 asteeseen.

Soseuta aprikoosit ja ota esille myös muut perusmassaan kuuluvat aineet. 

Lisää kaurahiutaleiden joukkoon soseutetut aprikoosit, maapähkinävoi ja hunaja.



Lisää seokseen suola. Sormisuolan kiput ovat usein melko isoja, joten voit rikkoa niitä hieman pienemmiksi esimerkiksi lusikan tai mitan avulla.



Sekoita, kunnes ne ovat kunnolla sekoittuneet keskenään. Valitse, mitä muuta haluat patukoihin. Itse laitoin hieman suklaata, seesaminsiemeniä ja saksanpähkinöitä tuomaan purutuntumaa.. Seesaminsiemenistä tosin ei purutuntumaa paljon tullut, mutta makua ainakin.



Murustele saksanpähkinät käsien välissä tai rouhi veitsellä hieman pienemmiksi paloiksi. Lisää loput aineet kauraseokseen ja sekoita taas hyvin sekaisin. Maista!!! Lisää halutessasi jotain mausteita tai vaikkapa pähkinöitä. Katso ideat maustamiseen alempaa vinkki-kohdasta.

Painele seos leivinpaperoidun n. 20 x 30 cm vuoan pohjalle. Paista n. 25-30 minuuttia, kunnes reunat alkavat saamaan väriä.

Anna jäähtyä ennen patukoiksi leikkaamista. Säilytä hyvin suojattuna.

Vinkki:

* Patukoiden makua voi muunnella oman mieltymyksensä mukaiseksi. Tässä muuta vaihtoehto patukoihin lisättäväksi: kanelia, kardemummaa, inkivääriä, kuivattuja hedelmän tai marjan paloja, kaakaojauhetta,vaniljasokeria..

* Voit syödä patukat myös ilman paistamista. Tee taikinamassasta patukoita puristelemalla massaa käsien välissä. Jos massa on liian murumaista, eikä pysy kasassa, lisää hieman lisää maapähkinävoita tai makusi mukaan hunajaa.

* Patukat säilyvät huoneenlämmössä noin muutaman päivän ja pakkasessa useamman kuukauden.

Ja syy, miksi patukat olivat lyhyitä, löytyy alla olevasta kuvasta.

Kun nostin pellin uunista, napautin sen puolihuolimattomasti uunin sivustaan ja koko pelti romahti  lattialle. Lopputulos oli tämännäköistä. Osa levystä säästyi ehjänä ja leikkelin siitä nuo julkaisukelpoiset palat. Eivätpä nämäkään murut hukkaan menneet; tytöt (5v ja 2v) söivät näitä hyvillä mielin ja pyysivät aina vain lisää :)

Helpot suklaafudge-tikkarit tarhatädeille

Vein viime keväänä tarhatädeille kevätjuhliin itsetehtyjä Daim-karkkeja ja pehmeitä keksejä. Ne saivat hyvän vastaanoton ja ajattelinkin tehdä Joulutervehdykseksikin jotain pientä syötävää. Ruokalahjoilla saa mukavasti suun makeaksi ja ne on siitäkin käteviä, etteivät jää nurkkaan pyörimään turhana tavarana.

Miettiessäni lahjaideoita pääni löi tyhjää. Aikapulan takia halusin tehdä jotain helppoa, mutta siitä huolimatta hyvää. Kyllä vaan esikoinen 5v taas oli skarppina, sillä kun päästin suustani kysymyksen, "mitähän sitä tekisi", kuului samantein vastaus: "Tikkareita". No siinähän se oli! Tein siis suklaafudgea tutulla, huippuhelpolla ohjeella. Kaadoin suklaafudgemassan valmiilla crush-rouheilla vuorattuihin muotteihin, päälle hieman lisää rouhetta. Fudge pois muotista ja tikun päähän, siinäpä se sitten melkein olikin :)

Osasta tein piparkakku-ukon muotoisia fudgeja. Nämä maustoin Marianne-rouheella. Osaan ripottelin rouhetta vain toiselle puolelle ja osaan molemmille puolille. Mariannen maku ei ollut kovinkaan voimakas, joten rouhetta olisi voinut hyvin laittaa molemmilla puolille.

Osan fudgemassasta kaadoin kuusenmallisiin muotteihin. Näistä löytyi Wiener nougat Crushia molemmin puolin. Wiener nougat tarttui pintaan hieman Mariannea paremmin ja sen myös maistoi. Tosi hyviä olivat molemmat. Rouheet toivat kivaa rakennetta muuten pehmoiseen ja suussa sulavaan fudgemassaan. Tarhassakin näistä kuulemma tykättiin kovin :)

Ainut miinuspuoli oli se, että rouhee alkoivat pikku hiljaa sulamaan, kun niitä säilytti huoneenlämmössä. Säilytyksen kannalta nämä onkin hyvä säilyttää jääkaapissa.

Fudgeista saa kivannäköiset lahjat, kun niihin tökkää tikun ja pakkaa ne vielä läpinäkyviin pusseihin ja sulkee nauhalla. Fudget voi toki tarjota myös ilman tikkua :)

Helpot suklaafudge-tikkarit Marianne ja Wiener crush-rouheella tarhatädeille

n. 12 kuusi-tikkaria + n. 20 piparkakkupoikatikkaria

Aineet:

225 g tummaa (50 %) suklaata

225 g maitosuklaata
1 prk kondensoitua maitoa (ei keitettyä)

25 g voita

Lisäksi:

Mariannerouhetta

Wiener Crush rouhetta

Lisäksi:

Tikkaritikkuja
(muotteja)

Paketointiin:

Läpinäkyviä pusseja

Narua

Ohje:

 Valmistele muotit. Ripottele haluamaasi makurouhetta muottien pohjalle.

Pilko suklaat kattilaan. Kaada joukkoon kondensoitu maito ja voita. Lämmitä seosta aina välillä sekoitellen (sekoita tarpeeksi usein, jotta seos ei pala pohjaan), kunnes suklaat ovat kokonaan sulaneet ja suklaamassa on tasaista.

Lusikoi sula suklaamassa muottien koloihin. Suklaamassa voi jämähtää hieman ennen kuin kaikki kolot on täytetty, mutta tämä ei haittaa. Painele täytettä koloihin vaikka käsin, niin saat turhan ilmat pois. Kun kaikki kolot on täytetty tarpeeksi täyteen, ripottele pinnalle lisää rouhetta ja painele reilusti kädellä pintaan kiinni.

Laita muotit jääkaappiin noin tunniksi, tai kunnes suklaamassa on kovettunut niin paljon, että ne lähtevät muotista irti helposti. Irroita fudgepalat muotista ja seivästä samantein tikkaritikulla. Kun laitat tikun paikoilleen, suklaafudgen on hyvä olla jääkaappikylmiä. Muutoin massa on liian pehmeää eikä tikun työntäminen fudgen sisään onnistu niin helposti.

Noniin, nyt on valmista nautittavaksi :)

Vinkki:
* Fudgen teko onnistuu myös ilman silikonista muottia vaikkapa leikkaamalla fudgelevystä paloja piparkakkumuoteilla tai veitsellä. Tällöin käytä fudgemassan jähmettämiseen esim. 20 x 20 cm kokoista vuokaa. Ripottele leivinpaperoidun vuoan pohjalle crush-rouhetta. Kaada suklaamassa varovasti rouheen päälle ja tasoita. Ripottele pintaan vielä lisää rouhetta ja painele pintaan kiinni. Jähmetä jääkaapissa. Leikkaa kovettuneesta fudgelevystä piparkakkumuotilla palasia. Näin tehden fudgelevystä jää hieman yli, mutta ylijääneet palat voi muovailla käsissä vaikkapa palloiksi ja pyöritellä lopuksi vielä rouheessa. 

* Pinnalla olevat rouheet alkavat pikkuhiljaa sulaa huoneenlämmössä, joten paras säilytyspaikka on jääkaappi.

* Fudget voi tehdä myös ilman rouhetta. Näin saadaan sileää, suussasulavaa suklaafudgea. Tällaiset "paljaat" versiot, joissa ei ole rouhetta pinnalla, kestävän pakastamisenkin. Fudgen voi tehdä hyvissä ajoin valmiiksi ja ottaa sulamaan vasta hetki ennen tarjoilua.

* Jos annat fudget lahjaksi, kääräise ne vaikkapa pops-tikuille tarkoitettuun läpinäkyvään pussiin ja sulje nauhalla.

 

Sitruunatahna II

Juhannus on todella liki, mutta huonot kelit ovat vieneet intoa suunnitella mitään suurempia juhannusleivonnaisia. Ajatukseni pyörivät enemmänkin pikkumakeiden puolella. Olenkin tehnyt keksejä ja muita pikkujuttuja. Laitan superhelpon ja herkullisen keksiohjeen vielä loppuviikon aikana, mutta sitä ennen tulee tämä todella helpon sitruunatahnan ohje.

Omatekoinen lemon curd on niin paljon parempaa kuin kaupan, ja sitä tuleekin tehtyä aika usein sitruunahampaan kolottaessa. Tahna on niin ihanan monikäyttöistäkin, sitä voi tunkea miltei mihin tahansa. Näin Juhannuksena tätä voisi kokeilla vaikka pavlovan kanssa. Esim. täältä löytyy herkullisten pienten punaherukkapavlovien ohje. Tulisi varmaan todella ihania herkkupaloja, jos punaherukat ja kinuskin korvaisi tällä sitruunatahnalla. Hmm. Tuo pitääkin kokeilla :)

Olen aiemmin tehnyt sitruunatahnaa tällä ohjeella. Tuossa ohjeessa käytetään vain keltuaisia ja valkuaisille pitäisi siis keksiä jokin muu käyttö. Tällä kertaa en kuitenkaan jaksanut alkaa tekemään marenkia tai muuta valkuaistentuhoojaa, joten halusin ohjeen, johon voi käyttää munat kokonaan. Tästä tuli edelliseen ohjeeseen verrattuna aivan yhtä hyvä, enkä ainakaan näin erikseen maistettuna huomannut oikeastaan mitään eroa. Tahna on ihanan täyteläinen ja sopivan sitruunainen.

Sitruunatahna sopii siis tosi moneen paikkaan. Rahkan tai jogurtin pariksi, kakun väliin, kermavaahdon joukkoon, itsetehtyyn jäätelöön... Ohjeesta tuli kaksi n. 3 dl purkkia, joista toisen käytin synttärikakun raikkaaseen mansikkaiseen-sitruunatäyteeseen. Toista purkkia olen mussutellut rahkan kanssa, nam!

Sitruunatahna II

n. 6 dl

Aineet:

  3 dl sitruunan mehua (n. 4 keskikokoista sitruunaa)

4 dl sokeria

3 rkl maissitärkkelysjauhoja

3 kananmunaa

100 g voita huoneenlämpöisinä palasina

Ohje:

Tee sitruunatahna sekoittamalla sitruunan mehu, sokeri, maissitärkkelysjauhot ja munat kattilassa sekaisin vispilällä. Kuumenna seosta jatkuvasti vispilällä pohjaa myöten sekoittaen, kunnes se pulpahtaa. Nosta kattila heti levyltä ja jatka vatkaamista voimakkaasti n. minuutin ajan. Lisää joukkoon voi nokareina ja jatka vatkaamista, kunnes voi sulaa ja seos on kiiltävää ja sileää. Jos käytät sitruunatahnan heti, jäähdytä se kylmää vettä sisältävässä altaassa. Jos säilöt tahnan myöhempää käyttöä varten, kaada seos heti hyvin pestyihin purkkeihin ja laita kansi kiinni. Sitruunatahna säilyy jääkaapissa noin pari viikkoa.

Vinkki:
* Näillä määrillä sitruunatahnaa tulee melko paljon. Ohjetta on helppo muokata ja voit tehdä halutessasi myös pienemmän annoksen (esimerkiksi kolmasosan).
* Saat lime curd-tahnaa korvaamalla sitruunan mehun samalla määrällä limen mehua