Vadelmainen seminakukakku 70-vuotisjuhliin

Sitruunamoussekakun lisäksi äitini kahvipöydästä löytyi tämä seminakukakku. Sain kakun kanssa vapaat kädet, joten päätin testailla samalla muutamaakin eri juttua. Kakku toimi testikakkuna sekä pohjan, täytteen että kuorrutuksen suhteen ja myös koristeena nököttäneen pionin tekoa tuli kokeiltua ensimmäistä kertaa.

Tai no joo. Ei tuo kakun päälle päätynyt pioni aivan ensimmäinen ollut, sillä lopulta hyväksyin koristeeksi vasta sen 6. version, kun kukan tekotapa alkoi lopulta sujua hippasen paremmin Confetista saamillani pikkuvinkeillä. Vinkkien lisäksi käytin kukkaan Mansikkamäen blogista löytyvää, todella hyvää, paljon kuvia sisältävää ohjetta.

Pohja on Leilan Pala kakku kirjasta poimittu sokerikakkupohjan ohje, tapani mukaan hieman muokattuna. Ensimmäinen pohjan yritelmä nimittäin meni plörinäksi. Siitä tuli makuuni liian tiivis ja aiottua matalampi. Hukkaan se ei kuitenkaan mennyt, vaan kakku pääsi lasten käsittelyyn, kun he muovasivat mammalleen kakun :) Tuon jälkeen muokkasin ohjetta hieman ja pohjapaloista tuli ihanan pehmoisia, meheviä ja tarpeeksi korkeitakin. Pohja ei kaivannut lainkaan kostutusta, vaan oli mehevä sellaisenaan. Se muistutti hieman sekä sokerikakkupohjaa että kosteaa kahvikakkua, mutta oli sokerikakkua mehevämpi ja kahvikakkua ilmavampi.

Täytteeseen otin mallia tekemäni Ryhmä Hau -kakun täytteestä. Sen liivatteeton vadelmainen täyte sai sellaiset kehut, että piti kokeilla itsekin samantapaista. Täytettä tehdessä kuitenkin huomasin, ettei jääkaapissa ollutkaan vispikermaa, joten muutin ohjetta samantein hieman ja heitin joukkoon hieman liivatetta. Mutta voi että kun oli hyvää!!! Samalla raikasta, makeaa, ihanan vadelmaista. Tähän mennessä mansikkamousse on ollut eniten tekemäni täyte, mutta taidan siirtyä vadelmaan... Nam!

Kakun reunoille ja päälle laitoin ohuen kerroksen tuorejuustopohjaista valkosuklaakuorrutetta. Se oli maultaan miedon vaniljainen, makeahko ja sopi kivasti muutoin raikkaan kakun kanssa yhteen. Samalla pääsin vertailemaan suklaakakkupohjaisessa sitruunamoussekakussa käytettyä marenki-voikreemiä ja valkosuklaakuorrutetta rinnakkain. Kuorrutteet olivat kuitenkin niin erilaisia keskenään, että vertailu oli ehkä turhaakin. Maun puolesta tykkäsin kuitenkin tästä valkosuklaisesta versiosta enemmän, siinä kun maistui valkosuklaa :) Vielä kun värin olisi saanut valkoisemmaksi..

Kuorrutteiden suurin ero oli se, että jostain syystä valkosuklaakuorrutetta "hävisi" kakun pinnalta sillä aikaa, kun kakku vietti muutaman tunnin jääkaapissa. Kakun päällä oli paksumpi kerros, joten siitä ei tuota katoamista havainnut, mutta reunat olivat lopulta miltei paljaat. Eron huomaa, kun vertailee alempaa löytyvää vaihekuvaa ja valmiin kakun reunoja. Kuorrutetta olisi siis pitänyt lisätä vielä jälkikäteen, jos olisi halunnut täytteen jäävän enemmän piiloon. Voikreemi sen sijaan peitti paremmin jo yhden levityskerran jälkeen, eikä imeytynyt kakkuun. Toisaalta tässä tapauksessa, kun muutenkin ajattelin tekeväni seminakukakun, tuo kuorrutteen häviäminen ei niin häirinnyt. Mutta miten mahtaa käydä, jos haluaa pinnan kunnolla piiloon.. Sitähän on pakko testailla!

Tässäpä tämä ohje :)

Vadelmainen seminakukakku äidin synttäreille

Halkaisijaltaan n. 16 cm

Pohja:

3 munaa

2.5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

0.75 dl juoksevaa rasvaa

0.75 dl maitoa

3 dl vehnäjauhoja

0.5 dl pottujauhoja

2 tl leivinjauhetta

0.5 tl suolaa

Kostutus+täyte:
350 g pakastevadelmia

3 dl Flora Vispiä
400 g vaniljatuorejuustoa

2 rkl vaniljasokeria
1 rkl sokeria
3 rkl vettä
3 tl liivatejauhetta

Kuorrutus, valkosuklaakreemi (riittää n. kahteen seminakukakkuun):

70 g voita

ripaus vaniljajauhetta

200 g tuorejuustoa 

vajaa 1 dl tomusokeria

100 g valkosuklaata

Koristeet:

Pioni kaulintamassan ja kukkamassan sekoitusta

värjätty pastaväreillä

Ohje:

Tee kakku pohja mielellään päivää ennen täyttämistä. Vatkaa munat ja sokerit vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon rasvan ja maidon seos varovasti käännellen. Sekoita loput aineet keskenään ja sekoita muna-seokseen varovasti nuolijalla käännellen kolmessa erässä. Kaada taikina kahteen voideltuun 16 cm irtopohjavuokaan. Paista 175 asteessa n. 30-35 minuuttia hieman keskitasoa alemmalla tasolla, kunnes kypsiä. Anna jäähtyä pari minuuttia ja poista vuoan reunaosat. Anna jäähtyä kokonaan leivinliinan alla ja peitä kelmulla. 

Tee täyte. Keitä (ulkomaisia) pakastevadelmia pienessä vesitilkassa 2 minuuttia. Jäähdytä kokonaan. Vatkaa Flora Vispi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon tuorejuustot, n. 2 dl vadelmasosetta sekä sokeria maun mukaan. Sekoita vesi ja liivatejauhe keskenään ja anna turvota. Kuumenna turvonnut liivate mikrossa n. 20 ajan, kunnes liivate on kokonaan sulanut. Vatkaa liivateseos täytteen joukkoon ohuena nauhana koko ajan vatkaten.

Leikkaa jäähtyneet pohjat kahteen osaan. Täytä kakku irtoreunavuoan reunojen ja reunakalvojen sisään. Levitä n. 1/3 jäljelle jääneestä vadelmasoseesta alimman pohjan päälle sekä sen päälle noin kolmannes täytteestä. Tee samoin kahden muun pohjan kanssa. Laita päälle viimeinen pohja ja päälle ihan ohut kerros täytettä. Laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Poista hyytymisen jälkeen vuoan reunat ja kalvot.

Tee kuorrutus vatkaamalla huoneenlämpöistä voita ja tuorejuustoa vatkaimella voimakkaasti vaahdoksi. Lisää joukkoon tomusokeri sekä vaniljajauhe ja vatkaa kunnolla sekaisin. Sulata suklaa mikrossa varovasti välillä sekoitellen. Vatkaa sula suklaa tuorejuusto-seokseen voimakkaasti vatkaimella hurauttaen. Levitä kuorrutetta kakun päälle kerros kuorrutetta, tasoita. Levitä ohut kerros kuorrutetta kakun reunoille. Näin ikkääst:

Laita kakku jääkaappiin, niin kuorrutus jähmettyy hieman. Koristele ja tarjoile.

Kevennetty marenki-voikreemi sveitsiläisellä marengilla

Testailin marenki-voikreemin tekemistä ensimmäistä kertaa äitini sitruunamoussetäytteisen 70-vuotiskakun kuorruttamiseen. Se oli sen verran hyvä kuorrutus, että ajattelin samantein kirjoittaa siitä erillisen postauksen ja tallentaa ohjeen myös blogini "kakun päälliset"-osioon. Marenki-voikreemi sisältää nimensä mukaisesti sekä marenkia että voita. Myönnän, että itse en pahemmin välitä tavallisesta voikreemistä, sillä koen sen olevan liiankin rasvaista ja ja, miten sen nyt sanoisi.. Liian raskasta. Marenki-voikreemi sen sijaan on kevennetty versio tavallisesta voikreemistä.

Seikkailin netissä etsien hyvää marenki-voikreemiohjetta. Monessa ohjeessa valkuaisten, sokerin ja voin suhde oli 1:2:3. Voita noissa kreemeissä on siis melko paljon. En väitä, ettei kreemi olisi toimiva noinkin, mutta pelkäsin kitalakeen tarttuvaa rasvantuntua niin paljon, että pakkomielteeni ohjeiden viilaamisiin sai uutta virtaa. Alla olevassa ohjeessa onkin muihin löytämiini ohjeisiin verrattuna selvästi vähemmän voita. Vaikka minulla ei ole kokemusta/vertailukohtaa rasvaisemmasta marenki-voikreemistä, niin ainakin tämä kreemi toimi kuorrutteena mielestäni oikein mainiosti. Se levittyy hyvin ja kovettuu jääkaapissa sopivasti, ei liian kovaksi. Pienemmän voin määrän takia pinta ei ehkä ole niin kova kuin rasvaisempien versioiden, mutta se on sopivan kiinteä esim. suklaakuorrutuksen alle ja hyvin leikattavissa myös jääkaapissa oleskelun jälkeen.

Kreemin pohjalla oleva marenki on sveitsiläinen marenki eli vesihauteessa vatkattu kuumamarenki. Se saattaa kuullostaa vaikealta, mutta ei kannata pelästyä, sillä se on helppo tehdä! Tällaisen marenki-voikreemin voi toki tehdä myös italialaista marenkia käyttämällä, mutta siihen tarvitaan lämpömittari. Monet kertovat juuri italialaisen marengin teon olevan helpompi, mutta itse olen tykästynyt enemmän tähän sveitsiläiseen versioon, jossa lämpömittarin voi unohtaa kaappiin. Sveitsiläinen tapa on myös omasta mielestäni huomattavasti helpompi ja nopeampi tapa, sillä tässä ei vaadita lämpötilan vahtaamista, vaan marenki on tarpeeksi kuumaa, kun sokeri ei enää krahise vispilän alla. Riipuen marengin valmistustavasta, valmiin marenki-voikreemin koostumuksessa toki saattaa olla eroja, mutta jos kreemiä käyttää vain ohuen kerroksen kakun pinnalle, on tämäkin versio ainakin omaan makuuni (ja vähäisellä kokemuksellani) erittäin toimiva.

Tässäpä tulee ohje:

Kevennetty marenki-voikreemi

Riittää kuorrutteen paksuudesta ja kakun koosta riippuen n. 2-3 kakun kuorruttamiseen

Aineet:

n. 5 (=160g) valkuaista

3 dl sokeria

300 g huoneenlämpöistä voita 

Ohje:

Tee sveitsiläinen marenki. Laita valkuaiset ja sokeri metallikulhoon ja kulho vettä sisältävän kattilan päälle. Vesi ei saa ylettyä kulhon pohjaan, vaan kuuma vesihöyry kuumentaa kulhon. Laita levy päälle ja anna veden kiehua. Vatkaa valkuaisia ja sokeria käsin esim. pallovatkaimella, kunnes sokeri sulaa ja seos on kädelle kuumaa. Seosta ei tarvitse kokeilla kädellä, vaan seos on tarpeeksi kuuma, kun sokeri enää krahise vatkaimen ja kulhon välissä. Lämpötila on tällöin n. 60 astetta eli lämpötila, jossa valkuaiset kypsyvät. Ota valkuais-sokeri-seos pois levyltä ja vatkaa sitä sähkövatkaimella tai yleiskoneella, kunnes se jäähtyy huoneenlämpöiseksi ja on paksua ja kiiltävää (vatkaimen tehosta riippuen n. 5-10 minuuttia).

Jatka vatkaamista pienemmällä teholla. Lisää huoneenlämpöinen voi pieninä kuutioina joukkoon yksitellen. Kreemi saattaa näyttää kokkareiselta/juoksettuneelta ja pilalle menneltä kesken vatkailun, mutta älä hätkähdä, vaan jatka vatkaamista vielä, niin se siloittuu. Alla olevassa kuvassa kreemi on mennyt rakeiseksi.

Mutta parin lisäminuutin jälkeen se on sileää ja kuohkeaa ja valmis käytettäväksi.

Vinkki:

* Ylijääneen kreemin voi pakastaa. Kreemin voi myös säilyttää jääkaapissa n. viikon ajan ennen käyttämistä. Vatkaa sulanut/jääkaapissa ollut kreemi ennen kuorruttamista uudestaan kuohkeaksi vaahdoksi. 

* Kreemiä voi värjätä esim. pastaväreillä. Itse laitoin joukkoon tipan liilaa pastaväriä taittamaan voista tulevaa liiallista keltaisuutta.

* Voihin tehty valmis kreemi on hieman kellertävää. Arvuuttelen vain, mutta kookosrasvalla saattaisi saada valkoisemman kreemin? Ja samalla myös maidottoman.

Sitruunamoussetäytteinen 70-vuotiskakku suklaakakkupohjalla

Äitini täytti pyöreitä tämän kuun alusta ja sain pyynnön tehdä hänelle kahvitukseen kakkuja. Yhdestä kakusta toivottiin raikasta, joten tein tällaisen sitruunamoussetäytteisen kakun, jossa pohjana ihanan mehevä suklaakakkupohja. Tein täytteen vähän samaan tyyliin, kuin tyttömme synttärikakussa kolmisen vuotta sitten. Tuo edellinen täyte oli liivatteeton, mutta tällä kertaa täytteeseen eksyi hieman liivatetta, sillä huomasin vasta kakuntekohetkellä, että vaniljakreemijauhetta ei löytynytkään. Herkkua oli tämäkin :)

Samalla päätin hieman testailla uusia juttuja ja päätin kokeilla kakun kuorruttamiseen monissa blogeissa näkyvää marenki-voikreemiä. Tätä ennen en ole koskaan käyttänyt voikreemiä kakun kuorruttamisessa, sillä olen ihastunut kaulittavaan valkosuklaamassaan. Kaulittavan kuorrutteen lisäksi on hyvä olla vaihtoehtoja myös pursotettavalle/levitettävälle kuorrutteelle. Kermavaahto kaunistaa monet kakut, mutta itse koen olevani sellainen rähmäkäpälä kermavaahdon kanssa, ettei kakusta aina tule sellaista kuin haluaisin. Onneksi rennot nakukakut/seminakukakut ovat nykyään muotia, ja kuorruttamisen voi hyvin tehdä rennommallakin kädellä.

Tavallista voikreemiä olen tehnyt vain ja ainoastaan yhden ja tuolloin plättäsin sen muffinssien päälle. Se oli täyteläinen, makea ja miten sen nyt sanoisi.. Noh, ei ainakaan minun maun mukainen, vaan liiankin täyteläinen ja rasvainen. Tuo tavallinen voikreemi kakun pinnallakin tuntui jo ajatuksena niin tuhdilta, että päätin testailla kevyempää, marenkipohjaisen kreemin tekoa. Netistä löytämissäni ohjeissa tuntui olevan kuitenkin niin julmetusti rasvaa, että tiputin sen määrää kolmanneksella. Marenkivoikreemistä tuli kuitenkin tästä huolimatta omaan makuuni tarpeeksi voinen ja mieletäni se toimi kakun pinnalla oikein mainiosti.

Hieman tuo kreemin väri jäi kellertäväksi, vaikka sekoitin joukkoon tipan liilaa väriä. Toisaalta kellertävä sävy sopi hyvin yhteen sitruunaisen täytteen kanssa. Mutta mietin vielä, mahtaakohan marenki-voikreemistä saada reilun valkoista ollenkaan..? Onnistuisikohan kreemin teko kookosrasvaan, sehän on valkoista..? Hmmm...

Pidin kakun koristelun melko hillittynä, sillä jo pelkästään valuva suklaaganache on nätti. Muutama kaulintamassasta muotoiltu kukka ja muutama sokerihelmi tekivät kakusta mielestäni oikein kauniin ja juhlavan.

Kakku oli todellista herkkua! Mielettömän mehevä suklaakakkupohja ei petä koskaan, ja sitruunamousse sopi siihen mainiosti. Yllättäen myös lapset tykkäsivät tästä kakusta. Sitruunasta huolimatta kakku ei ollut kuitenkaan liian kirpsakka. Raikasta ja makeaa, juuri sellaista, jota pystyi ottamaan toisenkin ja sen kolmannenkin palan.  Tässä ohje:

Sitruunamoussetäytteinen 70-vuotiskakku suklaakakkupohjalla

Halkaisijaltaan n. 16 cm 

Pohja:

1-kertainen annos Mielettömän mehevää suklaakakkupohjaa paistettuna kahdessa 16 cm irtopohjavuoassa

Täyte, sitruunamousse:

4 dl vispikermaa

400 g maustamatonta tuorejuustoa

n. 2.5 dl itse tehtyä lemon curdia

3 tl liivatejauhetta

3 rkl sitruunanmehua
ripaus vaniljasokeria

hieman sitruunan kuoriraastetta

Kuorrutus (riittää n. kahteen kakkuun):

n. 5 (=160g) valkuaista

3 dl sokeria

300 g huoneenlämpöistä voita 

Suklaaganache (jää hieman yli):
100 g tummaa (50%) suklaata
0.75 dl vispikermaa
1.5 rkl glukoosisiirappia/vaaleaa siirappia

Koristelu:

kaulintamassasta kukkia

nonparelleja

Ohje:

Pohja:

Tee kakkupohjat valmiiksi vähintään päivää ennen täyttämistä. Valmista taikina erillisen ohjeen mukaan ja paista kahdessa 16 cm irtopohjavuoassa kypsiksi. Jäähdytä hyvin ja säilytä kelmuun vuorattuna esim. pöydällä (tai pakasta). 

Täyte:

Aloita myös moussen valmistelu tekemällä lemon curd valmiiksi edellisenä päivänä, sillä sen pitää ehtiä jäähtymään kunnolla.

Kakun täyttöpäivänä tee täyte vatkaamalla kermat vaahdoksi. Vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuustot sekä sitruunatahnaa. Maista ja lisää halutessasi lisää lemon curdia. Sekoita liivatejauhe sitruunan mehuun ja annan turvota muutama minuutti. Kun liivate on turvonnut, lämmitä sitä mikrossa n. 15 sekuntia, kunnes se on kokonaan sulanut. Kaada liivate ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan vatkaten. Hurauta joukkoon vielä loput sitruunan mehusta sekä kuoriraaste. Täytteen pitäisi olla tässä vaiheessa jo melko paksua. Jos se on kovinkin löysää, vatkaa vielä hetki lisää.

Täytä kakku moussella ja laita kakku jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Siirrä kakku tarjoilulautaselle ja poista reunakalvot.

Kuorrutus:

Tee kuorrutus. Laita valkuaiset metallikulhoon. Lisää samaan kulhoon myös sokeri ja siirrä kulho vettä sisältävän kattilan päälle. Vesi ei saa ylettyä kulhon pohjaan, vaan kuuma vesihöyry kuumentaa kulhon. Laita levy päälle ja anna veden kiehua kevyesti. Vatkaa samaan aikaan valkuaisia ja sokeria käsin esim. pallovatkaimella, kunnes sokeri sulaa ja seos on kädelle kuumaa. Seosta ei tarvitse kokeilla kädellä, vaan seos on tarpeeksi kuuma, kun sokeri enää krahise vatkaimen ja kulhon välissä. Lämpötila on tällöin n. 60 astetta eli lämpötila, jossa valkuaiset "kypsyvät". Ota valkuais-sokeri-seos pois levyltä ja vatkaa sitä sähkövatkaimella tai yleiskoneella, kunnes se jäähtyy huoneenlämpöiseksi ja on paksua ja kiiltävää (n. 5-10 minuuttia).

Jatka vatkaamista ja lisää joukkoon huoneenlämpöinen pehmeä voi nokareina yksi kerrallaan. Seos menee jossain vaiheessa rakeisen näköiseksi, mutta tätä ei kannata pelästyä. Jatka vain vatkaamista, niin seos muuttuu jälleen sileäksi. Tähän menee aikaa noin 5 minuuttia.

Kuorruta kakku ensin ohuella ns. murukerroksella. Laita kakku hetkeksi jääkaappiin, kunnes kuorrute kovettuu. Kuorruta kakku tämän jälkeen paksummalla kerroksella. Tasoita. Laita kakku jääkaappiin kovettumaan.

Tee kuorrute. Pilko suklaa mikron kestävään kulhoon ja kaada joukkoon vispikerma. Kuumenna mikrossa välillä sekoitellen, kunnes kaikki suklaa on sulanut. Sekoita joukkoon glukoosisiirappi/vaalea siirappi. Jäähdytä seosta hetki. Kun suklaa on edelleen juoksevaa, mutta ei enää kuumaa, kaada se kakun päälle (ensin vähemmän, sillä kaikki ei välttämättä mene) ja levitä reunoja myöten. Anna valuta ohuina noroina reunoja alas. Laita kakku jälleen jääkaappiin, niin pinta jähmettyy ennen koristeiden laittoa. Koristele.

Vinkit:

* Voit myös käyttää kaupan valmista Lemon Curdia. Se on makeampaa kuin itsetehty, joten täytteestä ei välttämättä tule niin raikas, mutta saa silläkin täytteeseen sitruunan makua. Maistele täytettä ja laita sitruunatahnaa haluamasi määrä. Muista, että kakun välissä maku tasaantuu, eikä ole aivan niin voimakas kuin pelkiltään maisteltuna.

* Kukin voi halutessaan käyttää juuri niitä vispautuvia kermoja tai kasvisrasvavalmisteita, kuin itse haluaa. Tuotteissa on tärkeintä, että ne vaahtoutuvat hyväksi, suht paksuksi vaahdoksi ja ovat maultaan neutraaleja. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että eri merkkisillä valmisteilla vaahtoutuvuuksissa on kuitenkin eroja; valmiin vaahdon määrä saattaa olla huomattavasti erilainen. Tämä vaikuttaa täytteen riittävyyteen.

* Kakusta tulee todella korkea, joten käytä kakun kokoamisessa apuna korkeita reunakalvoja (tai piirtoheitinkalvoja, mitä itse käytin).

* Marenkivoikreemissä marengin pitää olla huoneenlämpöistä, jotta voi ei sula joukkoon ja seos juoksetu.

Helpot ja mehevät mustikka-murumuffinssit

Rapea kauramurupäällinen, pehmeä ja mehevä mustikkainen sisus. Niistä on nämä helpot ja nopeat muffinssit tehty.

Leivottiin tyttöjen kanssa jokin aika sitten helppoja kuningatar-muffinsseja. Hieman tuon jälkeen nuorempi tytöistä halusi jälleen leipoa muffinsseja tai lettuja. Lettuja on tullut tehtyä jo niin paljon tämän vuoden puolella, että melkein pursuavat (ainakin äidin) korvista ulos, eli valinta oli sen suhteen helppo. Kaivoin esille ihanan kauramurupäällistä sisältävän mehevän omenapiirakan ohjeen, josta taioimme tällä kertaa muffinsseja. Tuo omppupiirakan ohje on lemppariohjeitani, jos haluan tehdä nopean ja herkullisen piirakan. Se on myös älynhelppo ohje, sillä tekemisessä ei tarvita vatkainta vaan aineet sekoitetaan yhdessä kulhossa nopeasti sekaisin. Myös murupäällisen voi tehdä samassa kulhossa kuin itse taikinan, niin säästää enemmän tiskejä!

Nämä pieniltä piirakoilta maistuvat muffinssit ovat parhaimmillaan heti pian tuoreena nautittuna. Mikäli näitä jää yli seuraavaan päivään, maistuvat toki silloinkin, vaikka kauramurupäällinen ei enää ole kaikkeista rapeimmillaan. Mustikoiden sijasta näihin voisi upottaa muitakin marjoja vaikkapa punaherukoita, vadelmia tai puolukoita. Minkä makuisina sinä tekisit näitä? :)

Mustikka-murumuffinssit

n. 14 kpl

Taikina:

2 kananmunaa

1.25 dl öljyä   

1.25 dl maitoa

3 dl vehnäjauhoja

1.5 dl sokeria

0.5 tl suolaa

1.5 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria 

Päälle:

pakastemustikoita

50 g voita/muuta rasvaa

0.5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1.75 dl kaurahiutaleita 

Ohje:

Mittaa taikinan kaikki aineet kulhoon ohjeen mukaisessa järjestyksessä ja sekoita nopeasti sekaisin, älä vatkaa. 

Lusikoi taikinaa muffinssivuokiin. Älä täytä ihan täyteen, vaan jätä n. 1 cm yläreunaan tyhjää. Ripottele pinnalle mustikoita. Sulata päällisen voi. Sekoita joukkoon sokerit ja kaurahiutaleet. Ripottele kauraseosta mustikoiden päälle.

Paista 200 asteessa uunin keskitasolla n. 20-23 minuuttia, kunnes kypsiä. 



Anna jäähtyä hetki ennen nauttimista. 

Mutakakkumaiset punaherukka-valkosuklaapalat

Kostea, mehevä, kirpeän makea, hieman sitkeä, vaalean mutakakun tyyppinen punaherukka-valkosuklaapiirakka. Maistuisiko? Meille maistui, ja niin hyvin, että piirakasta ei korkkaamisen jälkeen ollut hetken päästä jäljellä enää murustakaan.

Nämä valkosuklaapalat syntyivät jo alkuvuodesta, kun koitin saada helpotusta kovaan leivontavimmaan. Heti kun sain vauvan nukkumaan, kaivoin testattavien ohjeiden kansioni esille. Kansion kätköistä löytyi kostea, blondies-tyyppinen valkosuklaa-vadelmaneliöohje, jonka olin aikoinaan leikannut Yhteishyvästä. Ohje vaikutti tarpeeksi simppeliltä ja nopealta, joten uskaltautuin alkaa leipomispuuhiin. Pieni vauvamme ei nimittäin välttämättä nuku kuin puolen tunnin pätkiä, jolloin helpot ohjeet ovat enemmän kuin tarpeen.

Ja olihan tuo ohje nopeuden lisäksi ennen kaikkea älyttömän herkullisen oloinenkin! Ohjeessa olevat vadelmat vain vaihtuivat punaherukoihin ja suolaa meni enemmän kuin ohjeessa, sekä saksanpähkinät jätin kokonaan pois. Taikina valmistui hetkessä ja piirakka oli uunissa varttin kuluttua siitä, kun aloin kaivamaan tarvikkeita esille. Tuohon aikaan kuului vielä kameran etsiminen ja muutaman vaihekuvan räpsiminen. Voiko leivonnaisen tekeminen olla enää tämän nopeampaa!?!

Jätin piirakkavuoan pöydälle kampaajani ajaksi ja suurin osa paloista oli hävinnyt lastenvahtijen parempiin suihin kehujen saattelemina sillä aikaa :) Tuo katoaminen oli todellinen yllätys, sillä syöjänä oli henkilö, joka ei makeista leivonnaisista välitä normaalisti tippaakaan. Toisaalta en yhtään ihmettele, sillä nämähän olivat herkkua. Kypsät reunat muistuttivat peruspiirakkaa, kun taas raaempi keskusta oli kuin tahmeaa ja jopa hieman sitkeää valkosuklaista mutakakkua. Punaherukat toivat piirakkaan ihanaa kirpeyttä ja kokonaisuus oli älyttömän onnistunut :)

Punaherukka-valkosuklaapalat

n. 20 x 30 cm vuokaan

Aineet:

150 g valkosuklaata

75 g voita

3 munaa

1.5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

0.5 tl suolaa

2 dl punaherukoita (tai muita kirpeitä marjoja)

Ohje:

Pilko suklaat mikron kestävään kulhoon. Laita kulhoon myös voi. Sulata mikrossa välillä sekoitellen, kunnes kaikki suklaa on sulanut. Vatkaa munat ja sokerit vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Sekoita nuolijalla varovasti joukkoon siivilöidyt vehnäjauhot, joihin olet sekoittanut suolan ja leivinjauheen. Kääntele joukkoon vielä sulanut suklaaseos.



Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille, tasoita.



 Ripottele pinnalle punaherukoita.



Paista 200 asteessa n. 25 minuuttia. Suojaa pinta tarvittaessa paiston loppupuolella, jotta se ei tummu liikaa. Piirakan kuuluu jäädä keskeltä hieman taikinaiseksi. 

Vinkki:

* Saat vaihtelu piirakkaan vaihtamalla punaherukat vadelmiin, puolukoihin tai muihin kirpsakkoihin marjoihin.

Ihanat pehmeät mokkapalat / maidoton ja munaton

Testailin viime vuoden puolella munattoman ja maidottoman mokkapalatyyppisen "Black Bomb"-piirakan tekemistä. Se oli helppo ja nopea tehdä, ja ihan ok:n makuinenkin. Mieleeni jäi kuitenkin piirakan lievä mauttomuus ja halusinkin kokeilla tehdä siitä maukkaamman. Näistä paloista tuli huippuhyviä! Pehmoisia, vähän höttöisiä, kosteita, meheviä, kaakaoisia, superhyviä, nam! Taikinakin on ihanan helppo, sillä aineet vain sekoitetaan nopeasti keskenään sekaisin, eli vatkaimen ja muut härpäkkeet voi unohtaa kaappiin. 

Ja koska taikina oli tyyliä "aineet-nopeasti-sekaisin", oli näiden tekeminen nopiaa kuin mikäkin. Taikinan tekemiseen ja sen uunipannulle saamiseen meni aikaa vain uunin lämmitykseen kulunut aika. Tai no jäi siinä aikaa myös siivoamiseen, ennen kuin uuni ilmoitti olevansa valmis, joka tapahtui meidän nykyuunilla vajaan 10 minuutin kuluttua uunin päälle laittamisesta.

Mokkapalojen päälle ripotellaan usein nonparelleja tai muita värikkäitä koristeita, mutta halusin kokeilla hieman erilaista koristelutapaa eli marmorointia kahdella eri värisellä kuorrutteella. Mielestäni tuli kivannäköinen näinkin, vai mitä mieltä olette? Kuuluuko mokkapaloihin aina värikkäät strösselit vai voiko mokkikset olla myös marmoroituja? :)

En olisi muuten uskonut, että piirakka on munaton ja maidoton, jossen olisi itse sitä leiponut :) Ja kuten kuvistakin varmaan huomaa, palat ovat todella todella muhkeita. Mittasin hyvin vuoksi korkeuden ja sitä oli noin 4 cm.

Jos pidät Black Bomb-piirakasta tai muhkeista, pehmeistä, paksuista mokkapaloista, suosittelen ehdottomasti testailemaan myös tätä. Itse ainakin tykkäsin ja paljon. Ja tulihan myös muilta syöjiltä kommentteja: "meheviä ja maukkaita", "mä tykkään tästä tosi paljon" jne.

Tässä tulee tämä helppo ja nopea ohje tähän ihanan pehmeän höttöiseen ja maukkaaseen mokkapaloihin.

Munattomat ja maidottomat mokkapalat 

1/2 (n. 20 x 40 cm) uunipellillinen, koosta riippuen n. 28 palaa

Pohja:

4 dl vehnäjauhoja 

2.25 dl sokeria 

1 dl hyvää, tummaa kaakaojauhetta 

0.75 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa 

1 tl vaniljasokeria 

1 rkl (valkoviini)etikkaa

0.75 dl öljyä 

2.75 dl vettä

Kuorrutus: 

50 g (maidotonta) margariinia sulatettuna

2 rkl vettä + 2 tl pikaespressokahvijauhetta (TAI 2 rkl tosi vahvaa kahvia)

1 tl vaniljasokeria

n. 3.5 dl (n.230g) tomusokeria 

2 tl tummaa kaakaojauhetta

Ohje:

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.

Tee pohja: Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon etikka, öljy ja vesi. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Sekoita vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat keskenään. Levitä taikina leivinpaperoidulle, pienelle, syvälle uunipellille. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 15 minuuttia, kunnes pohja tuntuu sormin varovasti koitettuna kiinteältä eikä keskelle tökättyyn tikkuun tartu raakaa taikinaa. Varo paistamasta liikaa! Anna pohjan jäähtyä hetki ennen kuorruttamista. Kuorruta kuitenkin piirakka vielä lämpimänä.

Kuorrutetta varten sulata voi mikrossa. Sekoita espressopikakahvijauhe veteen. Sekoita kahviseos ja vaniljasokeri sulan voin joukkoon. Siivilöin joukkoon tomusokeri ja sekoita hyvin sekaisin. Ota toiseen pieneen kulhoon noin 1/3 kuorrutteesta. Sekoita tuohon pienempään osaan kaakaojauhe.

Pidä huoli, että kuorrutteet ovat melko juoksevia, ennen kuin alat laittamaan niitä piirakan päälle. Jos kuorrutteet ovat liian jähmeitä, lämmitä niitä mikrossa hetki, kunnes ne ovat taas juoksevia. Tee kuorrutus nopeasti, sillä se jämähtää nopsaan jäähtyessää. Levitä ensin melkein kaikki vaalea kuorrute vielä lämpimän pohjan päälle (suunnilleen kuten alla olevassa vasemman puoleisessa kuvassa). Kaada tumma kuorrute nauhana vaalean kuorrutteen päälle ja lusikoi vielä loput vaaleasta kuorrutteesta sinne tänne tumman kuorrutteen päälle (keskimmäinen kuva). Nyt toimi nopeasti eli vetele veitsen kärjellä kevyesti kuvioita pinnalle, kunnes marmorointi miellyttää silmääsi.

Kopauta peltiä vielä pöytää vasten, niin pinta tasoittuu paremmin. Anna jäähtyä jääkaappikylmäksi. Leikkaa paloiksi. Herkuttele.

Vinkit:
* Käytä paistamiseen korkealaitaista peltiä, sillä piirakasta tulee todella muhkea. Korkeutta valmiilla paloilla on n. 4 cm!

* Tuplaamalla ohjeen, saat uunipellillisen.

* Toimi marmoroinnista nopeasti! Itse heiluin samaan aikaan kameran kanssa, ja kuorrute ehti tämän takia hieman jähmettyä, jolloin pinnasta ei tullut niin sileä kuin olisi muutoin tullut. No mutta eipä tuollainen pieni röpelöisyys toisaalta haittaakaan; ovatpahan kotitekoisen näköisiä :)

Maukas banaani-kookospannari

Pehmeä, miedon kookoksinen, paksu, maukas, banaanin paloja sisältävä pannukakku ja vadelmajäätelöä, ihanaa! Se on sellaista herkkua, että kun ensimmäisen kerran sitä maistoin anoppilassa, pyysin samantein ohjetta, jotta pääsisin tekemään samanlaista herkkupannaria myös kotona.

Kotiinpäästyäni olin unhottanut näkemäni ohjeen (joopa joo, ois varmaan pitänyt kirjoittaa se heti ylös..) ja ensimmäisestä yritelmästä ei tullutkaan niin hyvä kuin anopin pannukakusta. Googlettelin ohjetta ja paljastui, että se oli iltasanomien ohje. Eipä muuta kuin kokeilemaan uudestaan ja voi kun tuli herkkua! Ainut mitä muokkasin, oli suolan ja sokerin määrät, sillä ekassa yritelmässä oli suolaa vain ripaus ja makupaletti jäi tämän takia melko vajaaksi. Mutta alempaa löytyvällä ohjeella toimii!

Mein nuorempi (4 v) tyttö oli innoissaan auttamassa pannukakun tekemisessä. Hän rikkoi munat, sekoitti taikinan aineet keskenään ja pilkkoi banaanit. Lopuksi hän vielä heitteli banaaninpalat taikinan päälle ennen uuniin laittamista. Eli tämän(kin) pannukakun tekeminen onnistuu hienosti myös lasten kanssa. Ja syöminen, se tapahtuu lasten kanssa tuplanopeudelle tavalliseen pannariin verrattuna. Ainakin kun päälle heittää nokareen jäätelöä :)

Tätä meillä on tehty nyt muutaman kerran. Mutta tehdään kyllä vielä uudestaan. Ja uudestaan. Ja uudestaan..

Tässä ohje myös teille muille :)

Maukas banaani-kookospannari

n. 30 x 40 cm syvälle uunipellille

Aineet:

4 munaa
1 tlk (400 g) kookosmaitoa

7.5 dl maitoa

5.5 dl vehnäjauhoja

1.5 tl suolaa

1.5 rkl sokeria

2 (ylikypsää) banaania

Lisäksi:

jäätelöä tms. 

Ohje:

Sekoita kulhossa munat, kookosmaito sekä puolet maidosta. Vatkaa joukkoon vehnäjauhot, suola ja sokeri. Sekoita joukkoon vielä loput maidosta. Anna taikinan turvota n. 15 minuuttia. 

Pilko banaanit paloiksi. Kaada turvonnut taikina leivinpaperoidulle n. 30 x 40 cm uunipellille. Heittele päälle banaaninpalat.

Paista 225 asteessa n. 30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen.

Anna jäähtyä hetki. Nauti lämpimänä kylmän jäätelön kanssa. 

Vinkki:

* Voit säätää pannarin paksuutta uunipellin koolla. Isommalla pellillä tulee littanampi pannukakku ja pienemmällä pellillä paksumpi. Huomaa, että myös paistoaika muuttuu pellin koon vaihtumisen myötä.