Suklaistakin suklaisemman kääretortun tekeminen onnistuu hienosti myös jauhottomana. Älkääkä antako rustiikkisen ulkonäön hämätä, maku on aivan ihana; suussasulavan pehmeä ja suklainen. Ja sanoinko jo suklainen? Suklaisuus korostuu vielä välissä olevan vaahdotetun vispin takia, mmmm! :)
Pongasin 
ohjeen Koko
 Britannia Leipoo-ohjelman uusinnoista aikoja sitten. Jakso
 jäi jo ensimmäisellä näkemällä mieleen, mutta kun näin ohjeen 
uudestaan,
 halusin testata sitä itsekin jossain vaiheessa. Tein kääretortun itse 
asiassa kahteen kertaan, sillä ensimmäisellä kerralla huomasin ohjeeseen
 kuuluneen kaakaojauheen unohtuneen samantein, kun sain
 taikinan uuniin. Paistoin taikinan, maistelin ja tein samalla hieman 
fiksausta ohjeeseen.
Ensimmäisellä kerralla käytin 
pelkästään 52% suklaata, 
mutta se ei mielestäni antanut tarpeeksi suklaan makua. Toisaalta 
kaakaojauheen unohtaminenkin vaikutti makuun heikentävästi. Käytin 
kuitenkin toisella kerralla myös 70% suklaata (Lidlin Equador) ja
 maku oli selvästi suklaisempi. Reseptin laatijan eli KBL:n Maryn 
mukaan, 70% suklaa on liian 
kitkerää suklaata tähän. Itse uskallan olla eri mieltä, sillä kitkeryys 
riippuu prosenttien lisäksi myös suklaan laadusta ja tähän kannattaakin 
valita hyvää tummaa suklaata.
Kuvassa vasemmalla on kokonaan jauhoton, siis myös kaakaojauhoton kääretorttu. Oikeanpuoleisessa on kaakaojauhetta ja lisäksi tummempaa suklaata. 
Kaakaojauheen tehtävä on sitoa taikina ja tehdä siitä kestävämpi. Se antaa myös 
makua. En tiedä oliko syy liian tummassa suklaassa vai kaakaojauheessa, 
sillä kaakaojauhetta sisältävä kakkupohja repeili kaikista 
varotoimistani huolimatta 
käärimisvaiheessa aika pahastikin ja lopputulos oli edestä katsottuna 
yhtä mössöä. Selitys voisi löytyä siitä, että mitä tummempi suklaa, sitä "jäykempää" eli kovempaa se on eli ehkä tummempi suklaa vaikutti käärimiseenkin tehden pohjasta liian kovan. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin vain 39% suklaata, ja ehkä sillä olisi 
pohjan saanut käärittyä nätimmin, koska se on hieman "pehmeämpää" 
suklaata..? Mutta toisaalta mitä katselin Maryn käärimää kääretorttua, kyllä siinäkin vekkejä oli. Ilmeisesti tämä ei kaikista varotoimista huolimatta mene yhtä nätisti rullalle, kuin jauhoja sisältävät kaverinsa. Ei siis mikään kaunotar, mutta makuhan on pääasia :)

 
Kokonaan (kaakao)jauhoton pohja oli aivan mahdottoman kostea, pehmeä ja se suorastaan suli suuhun, kirjaimellisesti. Mielestäni se myös kääriytyi mielestäni nätimmin kuin suklaisempi, kaakaojauhetta sisältävä versio. Tai eihän tuo kovin kääriytyneeltä näytä, ehkä se vaan taittui reunoilta. Edestä katsottuna kuitenkin oli siistimpi kuin kääretortun toinen versio. Kääretorttuun tuli tosin paha repeämä, mutta se tuli jos siinä vaiheessa, kun kumosin pohjan leivinliinan päälle ja tein sen pelkästään käsin nostaen. Kumoamisessa kannattaakin käyttää apuna esimerkiksi kevyttä leikkuulautaa tai muuta vastaavaa tasaista pintaa. Eli pohjan päälle laitetaan leivinliina ja sen päälle leikkuulauta ja sen jälkeen kiepsautetaan pohja toisinpäin.
Meniköhän jo jauhot ja tortut sekaisin, mutta tässä ohje. Valitettavasti en saanut otettua vaihekuvia, mutta koitin tekstissä kertoa kaiken mahd. hyvin. Vaikka ohje on pitkä, kääris ei ole kuitenkaan hankalatekoinen.
Maryn suklaakääretorttu
pohja n. 25 x 30 cm pellille
Aineet:
175 g tummaa suklaata (laitoin n. puolet 52 % ja n. puolet 70 % suklaata) 
6 munaa
2 dl sokeria
2 rkl tummaa kaakaojauhetta 
Muuta:
2.5 dl vaahdotettavaa kermaa tai kasvisrasvasekoitetta
tomusokeria
Ohje:
Pilko suklaa mikron kestävään kulhoon ja lämmitä mikrossa n. 20-30 sekunnin kerrallaan välillä sekoittaen, kunnes suklaa on kokonaan sulanut. 
Erottele munista valkuaiset ja keltuaiset eri kulhoihin. Vaahdota valkuaiset vaahdoksi puhtailla vatkaimilla pilvimäiseksi vaahdoksi. Lisää keltuaisten joukkoon sokeri ja vatkaa sähkövatkaimella tai yleiskoneella paksuksi vaahdoksi. Voit tehdä tämän vaiheen samoilla vatkaimilla, kuin vaahdotit valkuaisetkin. Vatkaimia ei tarvitse pestä välissä.
 
Kääntele muna-sokerivaahdon joukkoon sulatettu (mutta ei kuuma) suklaa. Lisää joukkoon pari isoa lusikallista valkuaisvaahtoa ja sekoita kunnolla. Taikina löystyy tämän takia. Lisää loput valkuaisvaahdosta ja sekoittele metallilusikalla kännellen, kunnes aineet ovat juuri ja juuri sekaisin. Siivilöi pinnalle kaakaojauhe ja kääntele varovasti muun massan joukkoon. Varo vatkaamasta taikinaa, etteivät valkuaisiin sidottu ilma karkaa. 
Kaada taikina leivinpaperoidulle n. 22 x 30 cm pellille ja levittele varovasti tasaiseksi. Paista 180 (Mary paistoi 160 asteessa n. 20 minuuttia) asteessa n. 15 minuuttia, kunnes pohja on kokonaan noussut, pinnalle on tullut kova kiiltämätön pinta ja pohja tuntuu pinnalta koitettuna kiinteältä. Pinta laskee hieman jäähtyessään. Anna jäähtyä kokonaan. 
Kun pohja on jäähtynyt, vatkaa kerma vaahdoksi. 
 
Kumoa torttupohja leivinliinan päälle. Irrota leivinpaperi varovasti. Tee viilto n. 2 cm päähän reunasta sille reunalla, josta aloitat käärimisen. Älä viillä alas asti. Levitä kermavaahto tasaiseksi kerrokseksi pohjan päälle.
Aloita kääriminen siitä reunasta, jolle teit viillon. Taita pohjaa voimakkaasti viillon kohdalta sisäänpäin kerman päälle. Siitä tulee alkukohta, josta torttua aletaan rullaamaan. Kääri torttu rullalle leivinliinaa apuna käyttäen. Jätä sauma tortun alle. Koristele ripottelemalla tomusokeria päälle.
Vinkki: 
* Kääretortun voi tehdä etukäteen valmiiksi ja pakastaa. 
Ulkonäkö on mitä on, mutta ei kannata sen antaa häiriä, sillä maku oli mahdottoman ihana!
Tällaista jauhotonta kääretorttua muuten sanotaan Rouladeksi. Rouladessa tärkeintä antaa pohjan jäähtyä 
täysin
 ennen täyttämistä ja rullaamista. Liian aikaisin kääritty pohja repeää,
 koska siinä ei ole vehnäjauhoja. Swiss roll-kääretorttu on sen sijaan 
vehnäjauhoja sisältävä kääretorttu. Jauhot tekevät pohjasta elastisemman
 ja sitä käsitellään eri tavalla kuin jauhotonta. Se rullataan heti 
kuumana rullalle, annetaan jäähtyä rullalla. Tein jokin aika sitten 
vehnäjauhoja sisältävän 
Red Velvet-kääretortun , johon testasin tuota kuumana rullaamista ja onnistui niin mahdottoman hyvin.