Mokkapalakakku nougatkermalla pojan synttäreille

Tein heinäkuun lopulla veljenpojan synttäreille nopeassa aikataulussa pikaisen mokkapalakakun samaan tyyliin kuin tyttömme 7-vuotispäivillekin. Mulla on jonkinlainen pakkomielle muutella hyviäkin ohjeita, joten tällä kertaa laitoin väliin vaniljalla maustetun kermavaahdon sijasta nougatin makuisen kermavaahdon. Niin ja itse kakkupohjataikinaan laitoin kermaviilin sijasta piimää, ja lorautin sitä samantein hieman enemmän. Ja kuorrukseenkin humpsahti hieman enemmän tomusokeria kuin piti, ja siitä tuli sen takia myös jäykempää kuin oli tarkoitus, hupsist! Mutta muuten menin samalla ohjeella.

Ulkonäöllisesti mua harmittaa myös se, että kakun nougatmousse pursui hieman yli, sillä en malttanut pitää kakkua täyttämisen jälkeen jääkaapissa tarpeeksi pitkään. Täyte jähmettyy jääkaapissa ja kestää päällimmäisen kakkupohjan painon näin paremmin. Itse pidin vain parisen minuuttia, ja sehän oli aivan liian vähän, höh. Kannattaa siis pitää kakku kylmässä tarpeeksi pitkään. Itsekin teen näin, sitten seuraavalla kerralla :)

Omasta mielestäni tämä kakku kuuluu ulkonäöllisesti "hitusen epäonnistuneiden kakkujen" joukkoon. Ulkonäköviat johtuvat vain sättäilystäni ja hätäilystäni, sillä odotin samaan aikaan vauvaa heräämistä. No mutta kakku ainakin toteutti toiveen, sillä minua pyydettiin tuomaan "jokin epäonnistunut kakku" ;) Ja maulliset viat löytyivät tuosta mokkapaloihin kuuluvasta kuorrutteesta, jota laitoin ajatuksissani myös pohjien väliin. Yhdessä nougatmoussen kanssa maku oli liiankin makia. Maistelin kakkua myös ilman tuota keskellä ollutta raitaa, ja nams, olipas hyvää! Kirjoitankin ohjeen siten, miten sen nyt tekisin, eli laittaisin vain päälle mokkapalakuorrutteen ja väliin ainoastaan nougarmoussen. 

Tuo kakkupohja oli taas ihanan mehevä, ja kivan höttöinen. Ja mielettömän helppo, sillä aineet vain sekoitetaan keskenään.

Tällä ohjeella tulee herkullinen, nougattiin vivahtava, kostean mehevä kakku :)

Helppo mokkapalakakku

Halkaisijaltaan n. 20 cm

Aineet:

1.75 dl juoksevaa rasvaa

3.5 dl piimää

3 munaa

3 dl sokeria

5 dl vehnäjauhoja

1 dl hyvää, tummaa kaakaojauhetta

1 rkl leivinjauhetta 

0.75 tl soodaa

0.75 tl suolaa

1 rkl vaniljasokeria 

Väliin:
2 dl Flora Kuohua
n. 100 g (2 kpl) Dubbel nougat patukoita

Päälle:

35 g margariinia sulatettuna

1 rkl vettä + reilu 1 tl pikaespressokahvijauhetta (TAI 1 rkl todella vahvaa kahvi)

1.5 rkl hyvää tummaa kaakaojauhetta

hieman vajaa 2 dl tomusokeria 

Koristeluun:

nonparelleja

Ohje: 
Tee pohjat mielellään jo päivää ennen täyttämistä valmiiksi. Sekoita rasva, piimä, munat ja sokeri hyvin keskenään. Sekoita loput aineet keskenään ja siivilöi nesteiden joukkoon. Sekoita nopeasti sekaisin. Kaada taikina kahteen voideltuun n. 20 cm irtopohjavuokaan. 

Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 30 minuuttia, kunnes tuntuu sormella paineltuna kiinteältä eikä keskelle tökättyyn tikkuun ei tartu raakaa taikinaa. Anna pohjien jäähtyä hetki ja irroita sitten irtopohjavuokien reunat. Peitä pohjat hyvin ja jäähdytä kokonaan. 

Tee nougatmousse vatkaamalla kerma vaahdoksi. Sulata patukat ja vatkaa kerman joukkoon. Levitä samantein toisen kakkupohjan päälle. Laita jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi. Nosta toinen kakkupohja päälle. Tee kuorrutus sekoittamalla kaikki kuorrutteen aineet keskenään hyvin yhteen. Levitä kuorrutus kakun päälle, ja anna hieman laskeutua myös reunoilta alas. Koristele vaikkapa nonparelleilla. Anna kuorrutteen vielä hetki kovettua ja eikun syömään.

Vinkit:

* Koska uuneissa on eroja, kannattaa kypsyys koittaa kevyesti sormella painaen jo ennen paistoajan umpeutumista. Jotkut uunit saattavat tarvita ohjetta pidemmän paistoajan, joissakin uuneissa on valmista jo ennen ajan päättymistä.

* Jos kuorrute ei ole tarpeeksi löysän tuntuista levitettäväksi, lämmitä sitä hetki mikrossa, niin siitä tulee juoksevaa.

* Kakkupohjat voi myös pakastaa etukäteen hyvin suojattuna, ja koota kakun vasta tarjoilupäivänä.

Trooppinen juustokakku uunissa

Kakkupohja, joka maistuu kaurakeksille sekä pehmeä, suussa sulava trooppisten hedelmien makuinen silkinsileä täyte. Tästä voi kukin päätellä, maistuisiko tämä juustokakku vai ei :)

Tämä kakku on alkukesän satoa, mutta päätyi blogiin vasta nyt kun ehdin naputtelemaan ristiäisleivonnaiset vihdoinkin pois alta. Muistan kun eräällä kauppareissulla mukaani tarttu Bonnen Trooppinen sose. Nuo Bonnen soseet ovat tosi ihania, joten innolla odotin pääseväni maistamaan tätäkin makua. Mieleni teki juustokakkua, joten tein pitkästä aikaa paistettavan version, johon käytin tuota sosetta. Tarkoitus oli tarjota tätä vauvaa katsomaan tuleville vieraille, mutta harmittavasti he sairastuivat viime hetkillä eivätkä päässeetkään kylään. Noh, tytär soitti mammansa kylään ja nautimme kakun hänen kanssaan :)

Tuosta täytteestä tuli mielestäni aivan ihana. Se maistui mielestäni juurikin niin trooppiselle kuin olla ja voi. Soseesta löytyy banaani, mangoa ja guavaa, ja kaikki maut olivat kakussa(kin) hyvässä tasapainossa eikä mikään yksittäinen pompannut liikaa muiden yli. Tosin kaikkia ei voi miellyttää ja yksi syöjistä ei ollut kakun suuri ystävä juuri tuon takia, kun siinä ei selkeästi maistunut mikään. Ja saman syöjän mielestä pohjassa olevat kokonaiset kaurahiutaleet eivät olleet hyviä. Mutta itse pidin juuri siitä, että pohjassa oli kaurahiutaleiden takia hieman puruvastusta :) Ja se muutenkin maistui herkulle, vähän kuin kaurakeksille, nams!

Tekasin kakkuun testimielessä siis kaurakeksiä muistuttavan pohjan. Se oli helppo ja nopea tehdä, kun aineet vain sekoitettiin keskenään sekaisin. Ja se oli ehkäpä aavistuksen normaalia keksipohjaa terveellisempikin kaurahiutaleiden ja grahamjauhojen ansiosta. Siitä tuli mielestäni niin hyvä, että aion jatkossa käyttää sitä muissakin juustokakuissa! Ainut miinus pohjassa omasta mielestäni oli liiallinen makeus. Laitoin pohjaan 3 rkl sokeria, mutta kahdellakin pärjää varmaan mainiosti, varsinkin kun siihen tulee vielä vaniljasokeriakin. Korjasinkin ohjeeseen suoraan tuon vähemmän sokerimäärän. En laita täytteeseenkään tarkkaa sokerin määrää, sillä se kannattaa maistella omaan suuhun sopivaksi.

Trooppinen juustokakku uunissa

n. 20 cm irtopohjavuokaan. 

Pohja:

75 g voita

2 dl isoja kaurahiutaleita

1 dl grahamjauhoja

2 rkl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

0.25 tl suolaa

Juustotäyte:
400 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g turkkilaista jogurttia
1 rkl perunajauhoja

vajaa 1 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria

0.5 dl sitruunan mehua

3 dl Bonnen Trooppista sosetta

4 munaa

Ohje:

Tee pohja sekoittamalla kaikki pohjan aineet keskenään. Painele seos vuoan pohjalle kunnolla. Esipaista pohjaa 175 asteessa n. 10 minuuttia.

Laske uunin lämpö 150 asteeseen. Vatkaa tuorejuusto, jogurtti, sokerit, perunajauhot ja sitruunan mehu keskenään kunnolla sekaisin. Lisää munat yksitellen hyvin vispilällä sekoittaen. Älä vatkaa liikaa, jottei seokseen tule ilmakuplia. Sekoita joukkoon myös hedelmäsose. Kaada seos pohjan päälle ja paista keskitasolla n. 1 tunti, kunnes kakku on hyytynyt reunoilta, mutta keskeltä edelleen löysä. Käännä uuni pois päältä ja jätä kakku uunin jälkilämpöön vielä noin 45-60 minuutiksi. Keskusta aaltoilee tässä vaiheessa vielä jonkin verran, mutta kiinteytyy jäähtyessään.

Jäähdytä juustokakku ensin huoneenlämpöiseksi ja sen jälkeen jääkaapissa. Tarjoa kylmänä mielellään vasta seuraavana päivänä.

Vinkki:

* Täyte on löysää ja saattaa valua irtopohjavuoan reunoista läpi. Tarkista vuoan pitävyys ennen kakun tekemistä, niin vältyt uunin siivoamiselta :)

Mehevä omena-murupiirakka

Nuorimman tyttömme 4-vuotissynttäreitä juhlittiin viime viikonloppuna ensimmäisen vierasjoukon kanssa. Toiset juhlat vietetään tämän viikon sunnuntaina. Naputtelen synttärien leivonnaisohjeita blogiin vasta toisten juhlien jälkeen, mutta tässä välissä laittelen luonnoksiksi kertyneitä, ajankohtaisia ohjeita, kuten tämän herkullisen omenapiirakan ohjeen :)

Sain elokuun puolivälin jälkeen kassillisen suht happamia omenoita syötäväksi. Omppujen tuoja oli tulossa kylään vahtimaan lapsia, ja halusin tarjota piirakkaa syötäväksi sillä välin, kun me vanhukset oltaisiin poissa. Monet olivat samoihin aikoihin tehneet blogistani löytyvää mustikka-murupiirakkaa ja sain siitä idean kokeilla tuota samaista ohjetta myös omenoista. Samalla tein taikinan hieman kauraisemmaksi. Piirakasta tuli ihanan mehevä. Se maistui hieman omena-kaurapaistokselle, nams!

Pelkäsin jo piirakan kuivuneen, sillä unohdin kaikessa kiireessä piirakan uuniin 5 min. pidemmäksi ajaksi kuin piti, mutta eipä sille käynytkään mitenkään. Piirakka oli tuosta huolimatta erittäinen mehevä, tai sanoisinkos kostea. Ja päällä rapeaa kauramurua, mums. Sitä olisi voinut olla vaikka paljon paljon enemmänkin. Ensi kerralla sitten :)

Piirakkaa maistellessani mieleeni tuli kolmisen vuotta sitten tekemäni omenapiirakka murupäällisellä, joka maistui hyvin samantapaiselle. Itseasiassa kun vertailin ohjeita, niin miltei ainut ero ohjeissa olikin se, että tässä osa vehnäjauhoista on korvattu kaurahiutaleilla. Molemmat versiot ovat toki herkkua, mutta kyllä tämä kaurainen taisi voittaa kisan pikkiriikkisellä erolla edelliseen versioon! Tässä tulee ohje:

Omena-murupiirakka

1/2 pellillistä piirakkaa 

Aineet:

1 dl juoksevaa margariinia

  1.5 dl sokeria
  2 dl vehnäjauhoja
  1.5 dl kaurahiutaleita
1.5 tl leivinjauhetta
1.5 tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

1 muna
  1 dl maitoa
n. 4 pienehköä omenaa siivutettuna
hieman sitruunan mehua

hieman kanelia 

Ohje:

Sekoita kulhossa keskenään rasva, sokeri, jauhot, hiutaleet, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola. Sekoittele, kunnes seoksesta tulee murumaista. Ota muruseoksesta päällistä varten sivuun n. 1 dl eri kulhoon. Lisää jäljelle jääneeseen muruseokseen muna ja mittaa sekaan myös maito. Hurauta voimakkaasti käsin vispilällä vatkaten kaikki aineet nopeasti sekaisin, mutta älä vaivaa taikinaa enempää kuin tarpeen

Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja levitä tasaiseksi. Siivuta omenat ja pirsko päälle sitruunan mehua. Laita taikinan päälle siivutetut omenan viipaleet. Laita omenoiden päälle hieman kanelia ja ota jäljelle jäänyt (n.1 dl) muruseos ja ripottele se pinnalle.

Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes pinta tuntuu kiinteän kypsältä. Anna jäähtyä hetki ennen paloiksi leikkaamista.

Vinkki:
* Piirakka on parhaimmillaan heti pian uunista ottamisen jälkeen. Piirakka maistuu toki seuraavanakin päivänä, mutta murupäällisen rapeus kärsii jäähtymisestä.

Kuvaamisen kanssa oli vähän ongelmia, enkä meinannut millään saada sellaista kuvaa, josta näkyisi piirakan kostea koostumus, ja jonka avulla pystyisi kuvittelemaan tämän ihanan omenapiirakan maun :)

Ristiäisten tarjottavat

Tässä vielä yhteenveto poikamme ristiäisten tarjottavista :) Juhlissa oli paikalla 14 aikuista ja 9+1 lasta, ja pöydästä löytyi sekä suolaista että makeaa koko poppoolle. Alunperin ajatukseni oli tehdä vain muutama leivonnainen, mutta kuten yleensä, leipominen hieman pääsi käsistä ja pöydästä löytyi pari kakkua suunniteltua enemmän ;) Tällä kertaa tosin syynä suurempaan määrää tarjottavia oli leipomisinnostuksen sijasta jatkuvat epäonnistumiset ja ulkonäöllisesti täydellisen (ja kuitenkin pakastettavan) kakun metsästys. Mutta eipä siinä mitään, nyt päästiin maistelemaan paljon erilaisia juttuja, nams!

Suolaisia tarjottavia oli herkullinen ja voimakkaan makuinen savulohijuustokakku sekä tuulihatut savuporo- ja aura-kalkkuna -täytteillä.

Makeita leivonnaisia löytyikin sitten enemmän...:

Yllä olevassa kuvassa keskellä näkyy raikas mansikkamoussekakku.

"Pääkakuksi", jonka päälle lenkkarit nostettiin, päätyi lopulta liivatteeton sitruunajuustokakku.

Yllä olevan kuvan keskellä on Kinuskimoussekakku punaherukoilla ja suklaakakkupohjalla, aivan ihanaa herkkua! Kakun vasemmalla puolella piilossa vilkkuu lakritsi-suolapähkinä-suklaafudget. (Oho! Olen tehnyt näitä fudgeja varmaan tsiljoona kertaa, mutta niistä ei tälläkään kertaa tullut kunnon kuvaa! Ohje on kuitenkin hyvin samantapainen kuin suolattu suklaafudge paahdetuilla manteleilla, vain mantelit korvattu suolapähkinöillä.).

Sydämen mallinen mustaherukkakakku oli mielettömän hyvää! Sen täyte maistui ihanasti mustaherukalle ja oli mielettömän suussasulavan pehmeä ja ilmava. Myös sen takana olevat mokka-lakritsifudget maistuivat todella ihanille. Ja pakko kehua myös kuvassa oikeassa reunassa näkyviä Lemon Curd lusikkaleipiä, niiden popsimisesta nautin paljon.

Kaikesta leivontahäsellyksestä, ja kakuista stressaamisesta huolimatta juhlat olivat herkulliset. Ja tietenkin muutenkin todella ihanat :D Ja vaikka pääkakku ei nytkään ollut sellainen kuin kuvittelin sen olevan, ei se haittaa. Juhlien pieni päivänsankari oli kuitenkin se juhlien tärkein ja ihanin osanen!!! :D

Lusikkaleivät Lemon Curd täytteellä

Tein elämäni ensimmäistä kertaa lusikkaleipiä parisen vuotta sitten. Yllätyin niiden herkullisuudesta, sillä muistelin niiden olevan mauttomia. Lusikkaleipien maukkauden salaisuus lienee voi, joka paahdetaan kevyesti kinuskiseksi ennen taikinan tekemistä, nam! Tuon paahtamisen kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ainakin itselläni voi kärvähti totaalisesti (=mustui) näitä pikkuleipiä tehdessä. Syytän tästä keskittymiskyvyttömyyttäni, sillä samaan aikaan vauva vaati sitterissä huomiota, yritin itse syödä aamupalaa ja laitoin tytöille aamupalan pöydälle valmiiksi. Eipä ihme, että voi jäi hetkeks huomiotta, hups. Seuraavalla kerralla vahtasin voin sulamista ja tummumista vieressä koko ajan sekoitellen, ja sitten onnistuikin.

Tein taikinan muuten samalla tavalla kuin viimeksikin, mutta vähensin hieman sokerin määrää taikinassa, sillä aioin joka tapauksessa sokeroida valmiit lusikkaleivät. Laitoin myös hieman enemmän vehnäjauhoja. Väliin laitoin hetken mielijohteesta Lemon Curd-tahnaa. Lopputulos oli kielenvievä!

Näitä meillä oli tarjolla ristiäisissä. Yllä olevassa kuvassa lusikkaleivät ovat tuolla oikeassa reunassa. Laitan vielä lähiaikoina yhteenvetopostauksen kaikista kuvassa näkyvistä muistakin tarjottavista. Tässä tämä lusikkaleipien ohje :)

Lusikkaleivät

n. 80 puolikasta eli 40 kokonaista 

Taikina:

200 g voita

  1.5 dl sokeria

  2 tl vaniljasokeria

4 dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa 

Väliin:

Lemon Curd -tahnaa 

Pinnalle:

Siro-sokeria 

Ohje (kuvalliset ohjeet edellisessä lusikkaleipäpostauksessa):

Sulata voi kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää lämpöä ja kuumenna voi kiehuvaksi. Keittele kullanruskeaksi. Tarkkaile kattilan vieressä voin paahtumista, sillä voi palaa helposti. Ota kattila pois levyltä heti, kun voi on saanut kauniin värin ja vaahto on laskeutunut. Lisää joukkoon sokeri. Anna voin jäätyä haaleaksi. Voit nopeuttaa jäähtymistä laittamalla kattilan kylmään vesialtaaseen ja sekoittamalla voi-sokeriseosta aina välillä.

Sekoita jauhot, vaniljasokeri ja sooda keskenään. Lisää voi-sokeriseoksen joukkoon vain sen verran sekoittaen, että kaikki aineet juuri ja juuri sekoittuvat. Älä vaivaa taikinaa.

Käytä muotoiluun lusikkaa, jossa on mahdollisimman syvä pesä. Näin saat puolikkaista kauniin muotoisia. Myös matalammalla lusikalla muotoilu onnistuu.

Taikinan voi painella lusikkaan monilla tavoilla, mutta itse tein sen kuten viimeksi (ks. kuvalliset ohjeet viime kertaisten lusikkaleipien jutusta). Eli ota lusikan pesään kunnolla taikinaa. Jos lusikka ei ole kovin syvä, ota taikinaa reilusti enemmän, kuin lusikan pesään mahtuu. Paina lusikan pesää esim. pöydän tai korkeahkon leikkuulaudan reunaa vasten. Paina sen verran, että taikinaa jää tasainen n. 1-2 mm kerros tason ja lusikan reunan väliin. Poista ylimääräiset taikinat lusikan reunalta. Poista lusikkaan muotoiltu taikina liu'uttamalla se pois ja laita leivinpaperin päälle pellille. Kannattaa varmistaa, että leivinpaperi on kokonaan pellin reunojen sisäpuolella = tasaisesti reunoja myöten pellillä, jotta myös laitimmaiset keksin puolikkaat paistuvat tasaisesti.

Paista 175 asteessa n. 12 minuuttia, kunnes puolikkaat tuntuvat kiinteiltä ja ovat saaneet aavistuksen väriä pintaansa. Pallerot alkavat rusehtua todella nopeasti, joten kannattaa seisoskella tai istuskella uunin vieressä katsomassa tilannetta. Liikaakaan ei kannata paistaa, jotta lopputulos ei ole kivikova.

Ripottele sokeria puolikkaille kun ne ovat vielä lämpimiä, ei kuitenkaan enää kuumia. Voit tehdä sokeroinnin myös vasta täyttämisen jälkeen. Täyte jäähtyneet puolikkaat ohuella kerroksella lemon curdia. Täytettä keksien väliin mahtuu yllättävän vähän. Jos täytettä on liikaa, se pursuilee yli eikä keksit puolikkaat pysy kovin helposti yhdessä vaan liukuvat pois paikoiltaan. Jos et suorittanut keksin puolikkaiden sokerointia ennen täyttämistä, tee se nyt. Laita pieneen matalaan kulhoon Sirosokeria. Laita täytetty lusikkaleipä kippoon ja kierittele varovasti se sokerissa kauttaaltaan.

Vinkkejä:

* Jos taikina on liian kylmää, sitä on vaikea muotoilla ja se murustuu helposti. Lämmitä murustuvaa taikinaa tarvittaessa heti mikrossa, niin sitä on taas helpompi käsitellä. Murustuva taikina lämpenee myös lämpimien käsien välissä, kun taikinaa ottaa käteen reilun lusikallisen.

* Myös liian lämmintä taikinaa on vaikea käsitellä. Laita taikina tarvittaessa hetkeksi jääkaappiin kovettumaan. Siis vain hetkeksi, se kovettuu ja kylmettyy aika nopsaan.

* Valmiit täytetyt ja sokeroidut lusikkaleivät voi pakastaa. Laita lusikkaleivät rasiaan kerroksittain ja kerroksien väliin leivinpaperia.

* Tuoreet, mureat ja kovat lusikkaleivät pehmenevät muutamassa päivässä tiiviisti suljetussa rasiassa .



PS. Kuten mainitsin Punaherukka-mansikkatriflen postauksessa, ajatukseni olin alunperin tehdä ristiäisiin macaroneja. Näin jo silmissäni ihanat turkoosit macaronleivokset kahvipöydässä. Mutta kohtalo päätti toisin. Tein ensimmäisen satsin taikinaa Jennin ohjeella, jolla olen onnistunut aina. En tiedä mikä taikinaa oikein vaivasi, mutta nyt en onnistunut millään! Testailin ohjetta vielä toisenkin kerran samana päivänä, ja sama juttu, plääh! Miten tuo ennen niin hyvä ohje voikin tehdä tuollaisen tempun.. Oliko sää liian kostea (ulkona satoi myöhemmin), vai oliko upouusi uunini macaroneille sopimaton? Vaakanikin temppuili ja katkaisi aina välillä mittaamisen keskenkaiken, joten taikinassa saattoi olla mittavirhe.. Tai sitten vain macaronien kirous iski muhun sillä hetkellä. No mutta menetettyäni hermoni pariin otteeseen, päätin tehdä jotain muuta juhlavaa, ja päädyin näihin lusikkaleipiin. Ja hyvä niin. Nämä olivat niiiin hyviä! Ja raikkaita sitruunatahnan ansiosta!