Lusikkaleivät Lemon Curd täytteellä

Tein elämäni ensimmäistä kertaa lusikkaleipiä parisen vuotta sitten. Yllätyin niiden herkullisuudesta, sillä muistelin niiden olevan mauttomia. Lusikkaleipien maukkauden salaisuus lienee voi, joka paahdetaan kevyesti kinuskiseksi ennen taikinan tekemistä, nam! Tuon paahtamisen kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ainakin itselläni voi kärvähti totaalisesti (=mustui) näitä pikkuleipiä tehdessä. Syytän tästä keskittymiskyvyttömyyttäni, sillä samaan aikaan vauva vaati sitterissä huomiota, yritin itse syödä aamupalaa ja laitoin tytöille aamupalan pöydälle valmiiksi. Eipä ihme, että voi jäi hetkeks huomiotta, hups. Seuraavalla kerralla vahtasin voin sulamista ja tummumista vieressä koko ajan sekoitellen, ja sitten onnistuikin.

Tein taikinan muuten samalla tavalla kuin viimeksikin, mutta vähensin hieman sokerin määrää taikinassa, sillä aioin joka tapauksessa sokeroida valmiit lusikkaleivät. Laitoin myös hieman enemmän vehnäjauhoja. Väliin laitoin hetken mielijohteesta Lemon Curd-tahnaa. Lopputulos oli kielenvievä!

Näitä meillä oli tarjolla ristiäisissä. Yllä olevassa kuvassa lusikkaleivät ovat tuolla oikeassa reunassa. Laitan vielä lähiaikoina yhteenvetopostauksen kaikista kuvassa näkyvistä muistakin tarjottavista. Tässä tämä lusikkaleipien ohje :)

Lusikkaleivät

n. 80 puolikasta eli 40 kokonaista 

Taikina:

200 g voita

  1.5 dl sokeria

  2 tl vaniljasokeria

4 dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa 

Väliin:

Lemon Curd -tahnaa 

Pinnalle:

Siro-sokeria 

Ohje (kuvalliset ohjeet edellisessä lusikkaleipäpostauksessa):

Sulata voi kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää lämpöä ja kuumenna voi kiehuvaksi. Keittele kullanruskeaksi. Tarkkaile kattilan vieressä voin paahtumista, sillä voi palaa helposti. Ota kattila pois levyltä heti, kun voi on saanut kauniin värin ja vaahto on laskeutunut. Lisää joukkoon sokeri. Anna voin jäätyä haaleaksi. Voit nopeuttaa jäähtymistä laittamalla kattilan kylmään vesialtaaseen ja sekoittamalla voi-sokeriseosta aina välillä.

Sekoita jauhot, vaniljasokeri ja sooda keskenään. Lisää voi-sokeriseoksen joukkoon vain sen verran sekoittaen, että kaikki aineet juuri ja juuri sekoittuvat. Älä vaivaa taikinaa.

Käytä muotoiluun lusikkaa, jossa on mahdollisimman syvä pesä. Näin saat puolikkaista kauniin muotoisia. Myös matalammalla lusikalla muotoilu onnistuu.

Taikinan voi painella lusikkaan monilla tavoilla, mutta itse tein sen kuten viimeksi (ks. kuvalliset ohjeet viime kertaisten lusikkaleipien jutusta). Eli ota lusikan pesään kunnolla taikinaa. Jos lusikka ei ole kovin syvä, ota taikinaa reilusti enemmän, kuin lusikan pesään mahtuu. Paina lusikan pesää esim. pöydän tai korkeahkon leikkuulaudan reunaa vasten. Paina sen verran, että taikinaa jää tasainen n. 1-2 mm kerros tason ja lusikan reunan väliin. Poista ylimääräiset taikinat lusikan reunalta. Poista lusikkaan muotoiltu taikina liu'uttamalla se pois ja laita leivinpaperin päälle pellille. Kannattaa varmistaa, että leivinpaperi on kokonaan pellin reunojen sisäpuolella = tasaisesti reunoja myöten pellillä, jotta myös laitimmaiset keksin puolikkaat paistuvat tasaisesti.

Paista 175 asteessa n. 12 minuuttia, kunnes puolikkaat tuntuvat kiinteiltä ja ovat saaneet aavistuksen väriä pintaansa. Pallerot alkavat rusehtua todella nopeasti, joten kannattaa seisoskella tai istuskella uunin vieressä katsomassa tilannetta. Liikaakaan ei kannata paistaa, jotta lopputulos ei ole kivikova.

Ripottele sokeria puolikkaille kun ne ovat vielä lämpimiä, ei kuitenkaan enää kuumia. Voit tehdä sokeroinnin myös vasta täyttämisen jälkeen. Täyte jäähtyneet puolikkaat ohuella kerroksella lemon curdia. Täytettä keksien väliin mahtuu yllättävän vähän. Jos täytettä on liikaa, se pursuilee yli eikä keksit puolikkaat pysy kovin helposti yhdessä vaan liukuvat pois paikoiltaan. Jos et suorittanut keksin puolikkaiden sokerointia ennen täyttämistä, tee se nyt. Laita pieneen matalaan kulhoon Sirosokeria. Laita täytetty lusikkaleipä kippoon ja kierittele varovasti se sokerissa kauttaaltaan.

Vinkkejä:

* Jos taikina on liian kylmää, sitä on vaikea muotoilla ja se murustuu helposti. Lämmitä murustuvaa taikinaa tarvittaessa heti mikrossa, niin sitä on taas helpompi käsitellä. Murustuva taikina lämpenee myös lämpimien käsien välissä, kun taikinaa ottaa käteen reilun lusikallisen.

* Myös liian lämmintä taikinaa on vaikea käsitellä. Laita taikina tarvittaessa hetkeksi jääkaappiin kovettumaan. Siis vain hetkeksi, se kovettuu ja kylmettyy aika nopsaan.

* Valmiit täytetyt ja sokeroidut lusikkaleivät voi pakastaa. Laita lusikkaleivät rasiaan kerroksittain ja kerroksien väliin leivinpaperia.

* Tuoreet, mureat ja kovat lusikkaleivät pehmenevät muutamassa päivässä tiiviisti suljetussa rasiassa .



PS. Kuten mainitsin Punaherukka-mansikkatriflen postauksessa, ajatukseni olin alunperin tehdä ristiäisiin macaroneja. Näin jo silmissäni ihanat turkoosit macaronleivokset kahvipöydässä. Mutta kohtalo päätti toisin. Tein ensimmäisen satsin taikinaa Jennin ohjeella, jolla olen onnistunut aina. En tiedä mikä taikinaa oikein vaivasi, mutta nyt en onnistunut millään! Testailin ohjetta vielä toisenkin kerran samana päivänä, ja sama juttu, plääh! Miten tuo ennen niin hyvä ohje voikin tehdä tuollaisen tempun.. Oliko sää liian kostea (ulkona satoi myöhemmin), vai oliko upouusi uunini macaroneille sopimaton? Vaakanikin temppuili ja katkaisi aina välillä mittaamisen keskenkaiken, joten taikinassa saattoi olla mittavirhe.. Tai sitten vain macaronien kirous iski muhun sillä hetkellä. No mutta menetettyäni hermoni pariin otteeseen, päätin tehdä jotain muuta juhlavaa, ja päädyin näihin lusikkaleipiin. Ja hyvä niin. Nämä olivat niiiin hyviä! Ja raikkaita sitruunatahnan ansiosta!