Toinen sija Red Velvet-kääretortulla

Päädyin myöhään eilen illalla nami-hiiren sivuille, vilkaisin kääretorttukilpailun tuloksen, enkä ollut uskoa silmiäni. Red Velvet-kääretorttuni oli päässyt kilpailussa toisella sijalle! Aamulla luulin tuota uneksi ja piti vielä tänään käydä varmistamassa tulos ja ihan totta tuo oli :) Aivan mahtava yllätys! Kisa oli täynnä aivan mahtavia luomuksia ja kaikkia olisi tehnyt mieli maistaa. Kiitos vielä nami-hiirelle kisan järjestämisestä ja kiitos myös Emmalle tuomaroinnista! Ja onnea myös Kakkuviikarille ja Leena-muorille!

Mokkapalat Marianne twistillä

Nämä mokkapalat saivat alkunsa, kun kaivelin kaappeja ja otin esille kaikki parin kuukauden sisällä vanhaksi menevät leivontatarvikkeet. Joukossa oli Marianne-pussi. Sen nähtyäni muistin, etten ole vieläkään löytänyt sitä parasta mokkapala-ohjetta, joka lapsena oli juuri se oikea.

Tein alkuvuodesta pitkästä aikaa mokkapaloja erään vanhan kotoa perityn ohjeen mukaan. Niistä tuli oikein muhkeita, mutta muistelin, että palojen koostumus olisi lapsuudessani ollu vieläkin mehevämpiä ja epäilinkin ohjeen olevan väärän. Jo alkusyksystä löysin reseptien kätköistä myös tämän ohjeen, ja päätin testailla sitä.

Vaikka edellisessä ohjeessa aineet vain sekoitetaan keskenään ja tässä ohjeessa munat vatkataan vaahdoksi yhdessä sokerin kanssa, koostumus molemmissa pohjissa oli yllättävän samanlainen. Palat olivat muhkeita, mutta pohja oli ehkä makuuni hieman liian kuiva ja tiivis. Pohja oli myös jopa hieman liian paksu (sillä pidän muutenkin päällisestä enemmän kuin pohjasta ;) ) ja toimisi paremmin puolet ohuempana. Korjailinkin suoraan ohjeeseen uunivuoan kokoa paremmaksi. Ohjeella tulee n. puolet ohuempi pohja. Kokeilin tuota suhdetta lohkaisemalla näistä paloista puolet pois ja se toimi selvästi paremmin. Tuplasin ohjeeseen samantein myös kuorrutteen määrän, niin sitä riittää tuollainen sopivan paksu kerros koko pellilliseen.

Nuo pohjassa näkyvät tummemman ruskeat läiskät ovat kuorrutetta. Tökin pohjaan tikulla reikiä ennen kuorrutteen lisäämistä. Kuorrute valui reikiin ja kostutti ja mehevöitti pohjaa.

Tämä ei siis edelleenkään ollut juuri se oikea ohje, ja metsästäminen jatkuu edelleen. Lisää tämän tyylisiä ohjeita on siis luvassa jatkossakin. Tässä ensin tämä ohje. Jos haluaa mokkapaloilleen suht tiiviin pohjan, tässä on yksi vaihtoehto.

Mokkapalat Marianne twistillä

n. 30 x 40 cm tavalliselle uunipellille (kuvissa pohja tehty n. 20 x 30 cm vuokaan)

Pohja:

3 munaa

2 dl sokeria

3 rkl kaakaojauhetta
4 ½ dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

175 g sulatettua margariinia

1 3/4 dl maitoa

 Kuorrute:

500 g (n. 9 dl) tomusokeria

4 rkl kaakaojauhetta

1 rkl vaniljasokeria

100 g sulatettua margariinia

1.5 dl vahvaa kahvia (laitoin 1.5 dl vettä ja 1 tl pika-espressojauhetta)

2 dl Marianne Crush -rouhetta

Ohje:

Tee pohja. Vatkaa munat ja sokeri paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi. Siivilöi eri kulhoon kaakaojauhe ja sekoita joukkoon vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sulata eri kulhossa rasva mikrossa ja lisää joukkoon maito. Sekoita kuivat aineet ja nesteet muna-sokerivaahtoon vuorotellen. Aloita ja lopeta kuivilla aineilla.

Kaada taikina leivinpaperoidulle syvälle uunipellille ja paista pohjaa 200 asteessa 10-15 minuuttia, kunnes pohja tuntuu keskeltä kiinteältä, mutta pehmeältä ja keskelle tökätty tikku tulee puhtaana ulos. Varo kuitenkin paistamasta liikaa, ettei pohja kuivu suotta.

Tee kuorrute. Sekoita kuorrutteen aineet keskenään (ei Marienne crushia). Mikäli haluat kuorrutetta myös pohjan sisään, töki pohjaan reikiä vaikkapa hammastikulla. Levitä kuorrute kuuman pohjan päälle kun seos on vielä juoksevaa. Ripottele pinnalle Marianne Crushia. Anna mokkapalojen jäähtyä ja kuorrutteen jähmettyä ennen paloiksi leikkaamista. 

Vinkki:

* Tällä ohjeella kuorrute jää pehmeähköksi. Jos haluat niin kovan kuorrutteen, että palat voi vaikka latoa päällekäin, laita kahvia vähemmän. Noin 2.5 rkl. riittänee. Jos kuorrute on vähemmällä nestemäärällä liian tymäkkää, voi sitä kuumentaa mikrossa hetken. Näin siitä tulee juoksevampaa. Jos kuorrute on kuumentamisesta huolimatta liian kovaa levitettäväksi, saa kahvia tai vettä lisäämällä siitä helpommin levittyvää.

Juustoinen juurespiirakka

Leivontafoorumin syyskuun haasteena oli tehdä suolainen juurespiirakka. Siinä olikin haastetta kerrakseen, sillä suolaiset leivonnaiset eivät ole bravuurini. Onneksi otin haasteen vastaan, sillä piirakasta tuli tosi tosi tosi hyvää! Mainostin aiemmin kasvis-piirakkaa yhdeksi parhaista piirakoista ja tämä menee samaan kastiin. Ihan en uskalla sanoa tämän olleen maailman paras piirakka, mutta niin todella lähellä ollaan, ettei sekään ehkä olisi väärin sanottu. Tämäkin piirakka osoittaa, että lihatonkin on hyvää.  Kuopuksemme synttärit olivat juuri sopivasti ja tarjosinkin piirakkaa myös juhlavieraille ja oli oikein tykätty :)

Juures löytyy soseena niin pohjasta kuin täytteestäkin. Lopputulos on suht vähärasvainen, sillä suuri osa pohjan rasvasta on korvattu juuressoseella. Lisämakua piirakka saa sulatejuustosta. Täyte oli mukavan pehmeä ja joka lusikallisessa oli reilusti makua. Kovempi pohja antoi mukavasti kontrastia pehmoiseen täytteeseen ja kaurahiutaleet toivat hieman purutuntumaakin. Tätä piirakkaa kannattaa ehdottomasti kokeilla! :)

Juustoinen juurespiirakka 

n. 20 x 30 cm (irtopohja)vuokaan tai n. 28 cm pyöreään vuokaan 

Juuressose:

 270 g porkkanaa

 200 g lanttua (n. 1/2 lanttu)
50 g naurista (1 pieni nauris)

 1 iso keltasipuli
 1 iso punasipuli

Pohja:

50 g leivinmargariinia sulatettuna

  2 dl grahamtäysjyvävehnäjauhoja 
0.75 dl pika-kaurahiutaleita
n. 1 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

2 dl juuressosetta

Täyte:
5 dl juuressosetta

0.5 tl valkosipulitahnaa (tai 1 valkosipulin kynttä pieneksi pilkottuna)

n. 1 tl suolaa

0.5 tl kuivattua timjamia

125 g Koskenlaskija sulatejuustoa, makuna sipuli-ruohosipuli

3 kananmunaa

Pinnalle:
75 g Koskenlaskija sulatejuustoa, makuna sipuli-ruohosipuli

Koristeeksi:

timjamia

Ohje:  

Aloita juuressoseen teolla. Pilko porkkana, lanttu, nauris ja sipulit pienemmäksi. Laita lantun ja nauriin palat kattilaan ja vettä päälle sen verran että kuutiot peittyvät. Keitä 5 minuuttia. Lisää porkkanat ja sipulit kattilaan ja lisää vettä päälle sen verran, että aineet peittyvät. Keitä reilusti kypsiksi. Ota osa vedestä talteen ja kaada loput pois. Soseuta esimerkiksi sauvasekoittimella ja lisää vettä sen verran, että saat siitä sileän, paksun soseen. Sosetta pitäisi n tässä vaiheessa olla n. 7 dl. Jäähdytä.

Sulata rasva kulhossa. Lisää juuressoseesta 2 dl joukkoon ja sekoita. Sekoita leivinjauhe, suola, kaurahiutaleet ja grahamjauho keskenään ja lisää sose-rasva-seokseen. Lisää vehnäjauhoja vähitellen, kunnes koostumus on tarpeeksi kiinteä vuoan pohjalle levitettäväksi. Jauhojen tarkka määrä riippuu soseen paksuudesta.

Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille kevyesti jauhotetuin sormin. Nosta jääkaappiin täytteen valmistelun ajaksi.

Lisää loppuun, vielä lämpimään juuressoseeseen (n. 5 dl) valkosipulitahna, suola, timjami ja pienemmäksi pilkottu koskenlaskija. Sekoita esim. sauvasekoittimella sileäksi, kunnes juusto on kunnolla sekoittunut ja sulanut joukkoon. Lisää vielä munat yksitellen joka välissä hyvin sekoittaen, mutta älä vatkaa täytettä enää tässä vaiheessa. Kaada täyte vuokaan. Pilko päälle vielä lisää Koskenlaskija-sulatejuustoa.

Paista 225 astetta alatasolla n. 35 minuuttia, kunnes piirakka on saanut väriä pintaansa eikä keskusta enää hölly vuokaa liikuteltaessa. Piirakka maistuu niin kylmänä kuin lämpimänäkin.  

Piirakka oli aivan ihanan makuinen, mutta äänestyksessä se ei menestynyt. Jos vaan äänestäjät olisivat päässeet maistamaan, niin asia voisi olla toisin.. ;) No ei vaines. Kisa oli täynnä niin ihania ohjeita, että valinta olisi ollut taatusti todella hankala,vaikka piirakoista olisi saanut maistiaisetkin. Ja uskon, että parhaimmat voittivat, onnea vielä heille kaikille!

Omenapannukakku

 

Syksyisen omenasadon tuhoaminen jatkui tällä kertaa omenapannarilla. Meillä ollaan tehty tätä pannukakkua jo kahteen kertaan viikon sisällä, ja eilen taas esikoinen 5v toivoi, että tehtäisiin tätä jälleen :) Omenainen pannukakku maistui meille iltapalalla, mutta tämä sopisi hyvin vaikkapa välipalaksi. 

Maustoin pannaritaikinan kevyesti kanelilla ja se sopikin pannarin kanssa hyvin yhteen. Käväsin ulkona pannarin ollessa uunissa ja kun tulin sisään, nenään tulvahti ihastuttava omenapiirakkamainen tuoksu. Vaikka tuoksu olikin niinkuin omppupiirakassa, syödessä tämä ei sitä kuitenkaan muistuttanut. Mutta hyvää oli. Laitoin pannariin 4 pientä omenaa ja niitä olisi mielestäni voinut olla vaikka 1 enemmänkin. Meillä syötiin tämä ihan vain pelkiltään kylmän maidon kanssa, mutta lautaselle sopisi vaikka vaniljajäätelö tai vaniljavaahto :)

Omenaa oli pannarissa siellä täällä mausteena, mutta sitä voi laittaa makunsa mukaan enemmän tai vähemmän. 

Omenapannukakku

Pellillinen

Aineet:

8 dl maitoa

4 dl vehnäjauhoja

3-5 rkl sokeria (omenoiden happamuuden mukaan)

1-2 tl kanelia

1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
1 leivinjauhetta

0.5 dl juoksevaa margariinia

3 munaa

n. 4-5 hapankoa omenaa

Ohje:
Kaada reilu puolet maidosta kulhoon. Sekoita joukkoon jauhot, sokeri ja mausteet. Lisää loppu maito. Riko joukkoon munat ja lisää rasva. Sekoita sen verran, että munat juuri ja juuri sekoittuvat. Laita uuni lämpeämään 225 asteseen. Anna taikinan turvota sen aikaa, kun valmistelet omenat ja uuni lämpenee.

Kuori omenat ja viipaloi ne ohuiksi siivuiksi. Kaada turvonnut taikina leivinpaperoidulle syvälle uunipellille ja ripottele omenat pinnalle. Paista keskitasolla 225 asteessa n. 30 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä. Anna jäähtyä hetki ennen nauttimista.

Vinkki:
* Kanelin sijasta taikinan voi maustaa vaikka kardemummalla

* Pannarin kanssa tarjottavaksi sopisi vaikka vaniljajäätelö vai vaniljakastike

Korvapuusteja ja onnistumisen riemua

Korvapuustipäivää vietetään tämän viikon lauantaina 4.10 eli ylihuomenna. Pullapäivä on alunperin Ruotsista, jossa kanelbullens dagia on vietetty vuodesta 1999. En ole ennen huomannutkaan kyseistä päivää, mutta tätä korvapuustipostausta kirjoittaessani huomasin kyseisen päivän osuvan juuri sopivaan ajankohtaan.

Pullantekoko helppoa? Ennen olisin vastannut ei. Useista yrityksistä huolimatta erityisesti korvapuustit ovat pistäneet vastaan jo taikinan alustamisesta lähtien ja kypsyessään niistä on muotoutunut milloin minkäkin näköisiä. Tällä kertaa lopputulos oli kuitenkin mielestäni erittäin hyvä. Niin hyvä, etten malta olla kehumatta. Korvapuusteista tuli vihdoinkin korvapuustin näköisiä! Siis tällä kertaa useammastakin kuin siitä yhdestä, joka aiemmin on päässyt kuviin.. Voi että, kun voi olla tyytyväinen näinkin pienestä asiasta :)

No mutta löytyipä ainakin kaksi juttua onnistuneiden korvapuustien teossa. Salaisuus (ainakin omissa aiemmissa epäonnistumisissa) piili vaon painamisessa. Puustien keskelle tuleva vako pitää näimmä painaa pöytään asti. Ennen olen vain kevyesti painanut, mutta nyt runnoin niin kauan kunnes pöytä tuli vastaan. Toinen syy taisi olla sopivan pituinen kohottaminen. Liikaa kohotetut pullat ovat kallistuneet.

Tässä ohje, jos korvapuustisormet alkavat viikonloppuna syyhyämään. Tai mikä tahansa päivä :)

Korvapuusteja

Koosta riippuen n. 3 pellillistä, n. 9 kpl/pelti

Taikina:

5 dl maitoa

50 g tuorehiivaa

2 dl sokeria

2 tl suolaa

2 rkl kardemummaa

7 dl + 5-7 dl vehnäjauhoja

1.5 dl juoksevaa margariinia

Lisäksi:

juoksevaa margariinia tai muuta rasvaa

tummaa ruokosokeria (tai tavallista)

kanelia

Ohje:

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva ja liuota joukkoon. Lisää sokeri.

Lisää 7 dl jauhoista, suola ja kardemumma. Vatkaa yleiskoneen täydellä teholla pari minuuttia. Laita teho minimille ja jatka jauhojen lisäämistä pikku hiljaa, kunnes taikina alkaa irrota kulhon reunoista. Sekoita lopuksi joukkoon rasva. Laita kulho esim. lämmintä vettä sisältävään altaaseen ja peitä liinalla. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi.

Jaa taikina kahteen osaan. Kaulitse taikinanpalat kahdeksi suorakaiteen muotoiseksi n. 20 x 60 cm levyksi. Sivele päälle reilusti rasvaa ja ripottele sokeria ja kanelia maun mukaan. Kääri tiukahkolle rullalle, jätä sauma rullan alle. Leikkaa vinottain palasia, joiden toinen reunat on hieman toista kapeampi. Käännä paloja hieman pystyyn niin, että kapeampi osa on ylöspäin ja leveämpi pöytää vasten. Paina sormella aivan keskeltä reilusti pöytään kiinni. Näin korvapuustit pysyvät parhaiten muodossaan. Anna kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.

Voitele munalla. Jos haluat pullista kokonaan munattomia, voitele vesi-siirappia tai maito-siirappiseoksella. Ripottele pintaan vielä raesokeria. Paista 220 asteessa n. 10-15 minuuttia, kunnes puustit ovat saaneet pintaansa kauniin värin.

Tässä kuva vielä uuniin menevistä korvapuusteita..

Ja uunituoreina paistamisen jälkeen. Hyvin pysyivät pystyssä. Olipas taas ihana nauttia lämmintä pullaa ja kylmän maitolasillisen kanssa, mmmmm!

Onko muuten kenelläkään muulla ollut koskaan ongelmana "liian" sitkoinen taikinan. Sellainen, joka venyy kaulitessa takaisinpäin niin paljon, että kaulin on vaarassa lentää ikkunasta ulos? Itselläni on välillä ja tälläkin kertaa taikinalevy uhkasi koko ajan rullautua takaisin samaa tahtia kun sain sitä hieman kaulittua avonaisemmaksi.. Huh huh, mutta siitäkin selvittiin ja lopputulos palkitsi :)