Mausteinen piimäkakku

Tällä kertaa piimä oli menossa uhkaavasti vanhaksi ja päätin leipoa siitä jotain nopeaa. Osan hukkasin nopeisiin sämpylöihin, joihin laitoin päälle myös juustokuorrutteen. Nykyisen kahvikakkuohjeiden testaamisen kunniaksi päätin laittaa osan piimäkakkuun. Mausteet ovat jälleen ihanan Jouluiset :) Mulla muka Joulu jo mielessä ;)

Kahvikakut ovat olleet aina minulle hankalin leivonnainen, enkä ole niitä siksi juurikaan tehnyt. Sokerikakkupohjatkin ovat onnistuneet miltei aina, paria kertaa lukuunottamassa (jolloin syykin löytyi vuoasta). Nyt olen ottanut härkää sarvista ja testannut jo useampiakin kahvikakkuohjeita, hyvällä menestyksellä. En tiedä onko iän tuoma viisaus(?) vai leivonnasta syntynyt kokemus syypäinä nykyisiin onnistumisiin. Saattaa myös olla, että valitsemani reseptit ovat olleet parempia kuin aiemmin koittamani. Pääsyy taitaa pitkälti olla kuitenkin käyttämässäni pinnoitetussa vuoassa, jossa kakut ovat päässeet kypsymään ohjeessa annettuun aikaan verrattuna huomattavasti nopeammin. Enää en ole jääräpäisesti katsonut kellosta oikeaa aikaa, vaan olen testannut kakun kypsyyden hyvissä ajoin kakun näyttäessä sopivalta. Yllätyksekseni kakku on aina ollut todella paljon aikaisemmin kypsä. Kannattaa siis ehdottomasti tarkistaa kakun kypsyys (=tökätä esim. pitkä puutikku keskelle kakkua) kun kakku alkaa näyttää kypsältä, sillä uuneissa ja vuoissa on hirmuisesti eroja.

Yksi juttu minkä olen oppinut näitä kakkuja vääntäessä on paistolämpötilan tärkeys! Kävin Mustikkasuun opastamana lukemassa Mimmin Keittiön kahvikakkuohjeita etsiessäni vinkkejä onnistumiseen. Eräs hyvä vinkki oli kakun paistaminen 150 asteessa, jolloin leivinjauhekin ehtii toimia ja kakku kohoaa paremmin ja ilmavammaksi. Totesin jo eräässä aiemmassa kahvikakussa tuon neuvon hyväksi ja käytin sitä taas. Ja kyllähän se toimi. Tosin tämä piimäkakku nousi alussa vähän turhankin hyvin ja valui hieman liian pienestä vuoastani vähän ulos.. Käyttämäni vuoka oli vain 1.8 litrainen. Kakkuvuoaksi kannattaakin valita mahdollisuuksien mukaan yli 2 litrainen vuoka, tai jättää osa herkullisesta taikinasta sellaisenaan syötäväksi :)

Käytän leivonnassa usein piimää, varsinkin piirakkapohjissa. Se mehevöittää ja kosteuttaa ja lopputulos on ihanan pehmeä. Tämä maustekakun ohje on helppo ja ainekset vain sekoitetaan keskenään. Nyt kun olen vihdoin saanut kahvikakkuja onnistumaan, uskalsin alkaa soveltaa enemmän. Tämä ohje on siis koottu useammasta erillisestä ohjeesta. Lopputuloksesta halusin mausteisen, pehmeän, mehevän, kostean ja ilmavan. Ja sellainen tästä tulikin! :) Nam!

Kuten huomaatte, vältän käyttämästä sanaa "kuivakakku". Se ei ole mielestäni kovin imarteleva sana eikä itseäni ainakaan kiinnostaisi syödä kuivaa kakku. Sellaisen voisin toki kuvitella dippaavani kahvin joukkoon, josta se saisi kostutusta. Jos siis edes joisin kahvia. Itse kuitenkin haluan kakun olevan tarpeeksi kostea sellaisenaan syötävänä. Kakun ei siis mielestäni pidä olla todellakaan kuiva, ehkä siksi halua käyttää kuivakakku sanaakaan. Jostain pongasin, että kuivakakusta pitäisikin käyttää kahvikakku-nimeä. Tätä kakkua ei millään ilveelläkään voisi kutsua kuivakakuksi, sillä koostumus on edellä mainitsemani kaltainen eli kostea ja pehmeä. Mmm! Tämä sopii hienosti Joulun aikaan tarjottavaksi ja mausteita vaihtamalla myös muihin vuodenaikoihin. Helppoa ja hyvää! :)

Mausteinen piimäkakku

Reilu 2 litran vetoiseen vuokaan

Aineet: 

3.5 dl piimää

150 g sulatettua voita / leivontamargariinia

2.5 dl sokeria

1 dl siirappia

1 muna

1 tl inkivääriä

1 tl neilikkaa

2 tl kanelia

2 tl kardemummaa

0.75 tl suolaa

0.75 tl soodaa

1.5 tl leivinjauhetta

6 dl vehnäjauhoja

Ohje:

Sekoita piimä, sulatettu voi, sokeri ja siirappi keskenään. Lisää muna hyvin sekoittaen. Lisää loput aineet sekoita nopeasti keskenään ainekset, älä suotta vaivaa, ettei taikinaan synny sitkoa. Kaada taikina voideltuun, reilu 2 litran vetoiseen vuokaan. Paista 150 asteessa noin 1 tunti. Koita kakun kypsyys tikulla. Jos tikkuun tarttuu raakaa taikinaa, anna kakun olla vielä uunissa, kunnes se on kokonaan kypsä. Älä kuitenkaan paista liikaa.

Vinkit:

*  Aloita paistaminen 150 asteessa. Nosta lämpötila tarvittaessa paiston loppupuolella 175 asteeseen, niin kakku saa väriä pintaansa.

* Mausteita voi muutella makunsa mukaan. 

* Taikinaan voi sekoitella vaikka kuivattuja hedelmiä, rusinoita, pähkinärouhetta..

Huomasinpas tätä kuvaa katsoessani, etten muistanut täyttää kuppia kahvilla ennen kuvan ottamista.. Niin kiire oli maistamaan tuoretta kakkua :)

Helppo sitruunajuustokakku (ilman liivatetta)

Eric Lanlard leipoi viikonloppuna Hulluna Leivontaan-ohjelmassa helpon juustokakun, johon ei tullut lainkaan liivatetta, vaan hyytyminen tapahtui sitruunan(?) voimin. Innostuin ohjeesta samantein, sillä jääkaapissani oli yksi mascarponepaketti, jolle olin juuri ennen ohjelmaa miettinyt käyttötarkoitusta ja nyt se löytyi. Ohjeessa kiinnosti myös se, miten täyte hyytyy ilman liivatetta. Ja hyytyihän se! Kakku maistui aivan ihanan raikkaalle ja mukavasti sitruunaiselle. Kakku ei ollut mascarponesta huolimatta lainkaan raskaan tuntuinen, vaan koostumus oli samettisen pehmeä :)

EDIT. 21.11.2014. Testailin ohjetta uudemman kerran vuoden kuluttua tästä ensimmäisestä versiosta. Toisella kerralla vatkasin kerman vaahdoksi ja käytin mascarponen tilalla maustamatonta tuorejuustoa. Uusi ohje on nimeltään Järisyttävän hyvä sitruunajuustokakku. Tuosta voi  jo varmaankin päätellä uuden kakun maun ;) Jos tämä ohje kiinnostaa, niin kannattaa ihmeessä vilkaista tuo toinen ohje.

Heittelin sitten koristeeksi myös valkosuklaarouhetta, mutta tajusin liian myöhään, että se olisi kannattanut jättää pois. Tai ainakin laittaa hieman vähemmän.. Ainakin omaan silmääni tuo yllä oleva, valkosuklaaton kuva näyttää raikkaammalta. No mutta eipä se makuun vaikuttanut :)

En tehnyt kakkua täysin Ericin tavalla, vaan muokkailin ohjetta itselleni sopivaksi. Oikeastaan vain täyte on Ericiltä. Alkuperäisohjeessa täytteen väliin tuli sitruunatahnaa ja päälle aprikoositahnaa, mutta itse jätin aprikoositahnan pois ja levitin sitruunatahnan päälle. Digestive-pohja ei ollut tähän paras mahdollinen vaihtoehto, vaan vaikkapa kaurakekseistä tehty olisi sopinut mielestäni paremmin. Niitä ei tähän hätään ollut tarjolla, joten piti tyytyä digestiveen.

En malttanut pitää odottaa kakun hyytymistä tarpeeksi kauan, joten kakku jäi hieman liian pehmeäksi ennen kuvausta. Lisäksi kuvauksissa meni sen verran aikaa, että kakkupala hieman lämpeni ja täyte alkoi valua hieman reunoilta. Kuvaamisen jälkeen laitoin kakun jääkaappiin takaisin ja pari tuntia lisää kylmässä sai kakun taas pysymään paremmin koossa.

Kakku oli ihanan raikkaan sitruunainen.

Ennen kuin alat leipomaan tätä kakkua, katsoitko jo toisen, järisyttävän hyvän liivatteettoman sitruunaisen juustokakun ohjeen? ;)

Sitruunajuustokakku ilman liivatetta

16 cm vuokaan

Pohja:

25 g voita

75 g kaurakeksejä (tai digestivekeksejä)

1 tl vaniljasokeria

Täyte:

250g mascarponejuustoa

1.25 dl kuohukermaa

n.5 rkl sokeria

1 sitruunan mehu  (n. 4 rkl)

1 sitruunan raastettu kuori

Päälle:

n. 2.5 rkl Lemon Curdia

1-2 tl sitruunamehua

 

Koristelu:

25 g valkosuklaata 

sitruunan kuorta

Ohje:

Tee pohja murskaamalla digestivekeksit pakastepussin sisällä joko kaulimen avulla tai käsin painellen. Sulata voi ja sekoita keksimurska ja vaniljasokeri joukkoon. Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja painele keksiseos vuoan pohjalle. Laita jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Sekoita mascarpone ja kerma keskenään, kunnes ne ovat hyvin sekoittuneet pehmeäksi seokseksi. Lisää joukkoon sokeri, sitruunamehu ja -kuori. Kaada täyte vuokaan. Tasoita pinta. Sekoita lemon curd-tahnan joukkoon sitruunamehua, kunnes tahnan koostumus löysenee sen verran, että sitä on helppo levittää. Levitä täytteen päälle ohut kerros tahnaa. Laita vuoka jääkaappiin jähmettymään ainakin 0.5 tunniksi.

Koristele kakku vaikka sitruunan siivuilla ja rouhitulla valkosuklaalla.

Vinkki:

* Laita päälle Lemon Curdia vain ohut kerros, jotta siitä ei tule liian hallitseva maku.

Tiramisu a´la Leila Lindholm

Muutama viikko sitten Leila Leipoo-ohjelmassa Leila teki omien sanojensa mukaan maailman parasta tiramisua. Kyseinen tiramisu poikkesi aiemmin tekemästäni (ja parhaaksi toteamastani) niin paljon, että sitä piti heti päästä kokeilemaan. Mm. Amaretto vaihtui Marsalaan ja se lisättiin suoraan mascarponevaahtoon..

Marsalaviini on eräänlainen jälkiruokaviini, joka joidenkin koulukuntien mukaan on ainoa oikea tiramisussa käytettävä alkoholi. Marsalaviini maistui vaahdossa miedosti. Nämä ovat toki makuasioita, mutta itse mieluummin juon Marsalan suoraan pullosta ja säästän Amaretton Tiramisuun, niin molempien parhaat puolet tulee hyödynnettyä :) Tässä tiramisussa Marsalan (= viinan) maku tuli liian selvästi esille. Lisäsokeri olisi saattanut hieman tasoittaa makua. Täältä löytyvä ohje siis säilytti selkeän ykkösasemansa tiramisukokkailuissani. Toisaalta tästä marsala-versiosta voisi lainata idean laittaa amarettoa suoraan mascarponevaahtoon...

Tämä tiramisu oli ehdottomasti parhaimmillaan n. 2-4 tunnin kuluttua valmistamisesta. Pidemmän säilytyksen jälkeen viini(?) alkoi erottua vaahdosta. Kulhon pohjalle siis kertyi lientä ja päällimmäisenä oli hieman kokkareisen oloista mascarponevaahtoa.

Käytin kekseinä itsetehtyjä tiramisukeksejä Ne toimivat tiramisussa mielestäni liki yhtä hyvin kuin kaupan valmiit keksit. Keksien koostumus oli ehkä hieman rouheisempi, mutta johtunee siitä, etten siivilöinyt taikinaan tulevia mantelijauhoja.. Tässä tulee ohje:

Tiramisu a´la Leila Lindholm

3-4 annosta

Aineet:

2 keltuaista

2 rkl sokeria

0.5 dl marsala-viiniä

250 g mascarponea

2 valkuaista

1 mm suolaa

Lisäksi:

n. 6-8 (omatekoista) savoiardikeksiä

1 dl espressoa (1 dl vettä, reilu 1 tl espresso-pikakahvijauhetta purkista)

Pinnalle:

tummaa kaakaojauhetta

Ohje:

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Lisää marsala-viini ja mascarpone. Vatkaa valkuaiset suolan kanssa vaahdoksi. Lisää keltuais-mascarpone-seos joukkoon. Laita vaahtoa neljän jälkiruokakipon pohjalle. Kasta keksejä n. sekunti kahvissa ja laita vaahdon päälle. Lisää loppu vaahto keksien päälle. Laita jääkaappiin pariksi tunniksi. Sihtaa päälle vielä kaakaojauhetta ennen tarjoilua. Tämä tiramisu kannattaa tarjota 2-4 tunnin kuluessa sen teosta. Omani ainakin oli tuolloin parhaimmillaan. Seuraavana päivänä tiramisun vaahto oli muuttunut "kokkareiseksi".

Mehevä inkiväärikakku

Ostin jokin aika sitten sokeroituja inkiväärin palasia. Ne olivat pelkiltään syötyinä aika voimakkaan makuisia, joten päätin hukata niitä johonkin leivonnaiseen. Sain yhtäkkiä päähäni tehdä niistä jonkin sortin kahvikakun ja inspiraation siihen löysin täältä. Kakku osoittautui erittäin onnistuneeksi jatkoksi kahvikakkuharjoittelulleni :)

Keittiössä leijui heti paistamisen jälkeen ihanat jouluiset aromit, enkä malttanut olla maistamatta kakku heti lämpimänä. Se oli aivan mielettömän pehmeä, kostea, mehevä.. :) Tällä kakulla oli ihana aloittaa Joulun odotus. Eihän vielä ole liian aikaista, eihän ;)

Kakun pieni miinus tuli hieman liian isoista inkiväärin palasista, jotka jauhotuksesta  huolimatta painuivat kakun pohjalle. Pienemmät palat pysyivät nätisti kakkutaikinan keskellä kypsyessä, joten asia korjaantuu kun leikkaa inkiväärinpalat pienen pieneksi.

Mehevä inkiväärikakku

n. 1 litran vetoiseen vuokaan

Aineet:

3.5 dl vehnäjauhoja

2 tl kanelia

0.5 tl neilikkaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
0.5 tl suolaa
2.50 dl maitoa
1 muna
100 g voita
1 dl tummaa siirappia 

0.5 dl vaaleeta siirappia 

1.25 dl sokeria

n.5-6 kpl peukalon pään kokoista kuivattua, sokeroitua inkiväärin palasta ohueksi suikaloituna

1 tl vehnäjauhoja inkiväärin palojen joukkoon

Päälle siirappi:

2.5 dl tomusokeria

0.25 dl vettä

1 mm jauhettua inkivääriä

Ohje:

Lämmitä uuni 160 asteiseksi. Vuoraa n. 1 litran vetoinen pitkulainen leipävuoka leivinpaperilla.

Sulata voi mikrossa. Sekoita joukkoon sokeri ja siirapit. Lisää muna hyvin sekoittaen. Vatkaa joukkoon vielä maito. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää nesteiden joukkoon. Sekoita hyvin, mutta älä vaivaa turhaan. Taikina jää löysäksi. Pilko inkiväärin pienemmiksi (n. 1 mm siivuiksi) ja pyöritä kevyesti vehnäjauhoissa. Kääntele palat taikinan joukkoon. Kaada taikina vuokaan. Taikina ei nouse kovinkaan paljoa, joten voit täyttää vuoan melko täyteen. Paista kakkua n. 60-70 minuuttia. Kakku on valmis, kun se tuntuu keskeltä painettuna suht kiinteältä ja kakun keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu raakaa taikinaa. Paistoaika riippuu vuoan materiaalista ja uunin tehosta, joten se voi olla annettua aikaa paljon pidempikin. Varo kuitenkin paistamasta liikaa, ettei kakku kuivu suotta. Peitä tarvittaessa kakku leivinpaperilla, jos se alkaa saamaan liikaa väriä pintaansa ennen kypsymistä.

Anna kakun jäähtyä vuoassa n. 10 minuuttia. Kippaa kakku se sen jälkeen pois vuoasta ja anna jäähtyä kokonaan puoliksi leivinpaperiin käärittynä. Kääri kakku sen jälkeen kokonaan leivinpaperiin ja vuoraa vielä kunnolla kelmulla. Säilytä kakkua kääreissä pari, kolmea päivää ennen sen nauttimista, jos vain maltat :) Kakku toki maistuu uunituoreenakin todella hyvältä.

Vinkit:

* Paista kakkua vain sen verran, että se on juuri ja juuri kypsää. Työnnä kakun keskelle esim. puutikku ja kun siihen ei tartu enää raakaa taikinaa, on kakku kypsä. Tikkuun saattaa tarttua hieman kypsää taikinahöttöä, sillä kakku on tahmaisen kostea myös kypsänä. Pinnoitetussa vuoassa kakku kypsyy nopeammin.

* Anna kakun jäähtyä hyvin, kääri kunnolla leivinpaperiin ja kelmuun. Anna maustua ja mehevöityä muutama päivä ennen nauttimista. Kakku maistuu toki lämpimänäkin ihanalta.

* Kakun vaalean siirapin voi halutessaan korvata tummalla siirapilla, niin maku syvenee entisestään.* Inkiväärin palat voi korvata jauhetulla inkiväärillä (n. 1-1.5 tl) tai halutessaan voi jättää inkiväärin kokonaan pois. 

Rapeat riisimuro-suklaakarkit

Tein näitä pieniä makupaloja jo muutama viikko sitten, mutta ovat jääneet päivittämättä blogiin muiden leivontaohjeiden kavutessa ohi. Nämä kuitenkin olivat niin helppoja ja hyviä, että laitan ohjeen jakoon. Muistan, että näiden teko alkoi siitä, että halusin leipoa jotain suklaista ja mielellään niin helppoa, jonka voisin tehdä samalla kun lapset syövät iltapalaa. Selailin lapsena saamaani Tonttutuvan leivontakirjaa, josta olen koittanut vain yhtä ainoaa reseptiä. Kirjan nimestä voisi päätellä kirjasta löytyvän vain jouluisia ohjeita, mutta suurin osa ohjeista sopii mainiosti loppukesään kun marjat ja omenat kypsyvät. Kirjasta löytyi useampikin ohje, joita haluaisin joskus testata, mutta useammat vaativat niistä hieman enemmän aikaa mitä mulla oli. Silmiini osui yllättäen suklaisten riisimuromakeisten ohjeen. Koska kaapissa oli edelleen Vapun jäljiltä riisimuroja ja kookosrasvaa, päätin tehdä niitä. Nämä valmistuivat todellakin samaan aikaan kun syötin kuopukselle puuroa ja pidin esikoiselle seuraa. Helppoa ja hyvää!

Tein karkkimassan niistä suklaista, mitä sattui kaapista sillä hetkellä löytymään, mutta mukaan voi toki laittaa muitakin suklaita tai sekoittaa joukkoon vaikka rouhittuja pähkinöitä. Nopeuttaakseni makupalojen valmistumista tein suklaamassasta levyn, niin sain sen nopeammin jääkaappiin jähmettymään. Karkit voisi laittaa myös pieniin konvehti- tai muffinivuokiin.

Karkit olivat ihanan rapeita ja suklaisia. Valmiit palat kannattaa säilyttää jääkaapissa.

Suklaiset riisimurokarkit

Aineet:
6 dl riisimuroja
250 g suklaata (laitoin 100 g maitosuklaata, 150 g tummaa suklaata (n.50%))
1 rkl vaniljasokeria
1 mm suolaa
15 g kookosrasvaa

Ohje:
Sulata suklaat ja kookosrasva varovasti mikrossa. Lisää joukkoon vaniljasokeri ja suola. Sekoita joukkoon riisimurot  hyvin sekoittaen ja kaada seos levittäen leivinpaperoidun n. 22 x 22 cm kokoiselle alustalle. Laita jääkaappiin jähmettymään pariksi tunniksi. Leikkaa levy paloiksi tai halkaise käsin.

Vinkit:
* Suklaana voi käyttää halumaansa suklaata ja lisätä joukkoon vaikka kuivattuja hedelmiä. Hyviä yhdistelmiä voisi olla valkosuklaa ja kuivatut karpalot. Tai maitosuklaa ja joukkoon rouhitut daim-patukat.
* Voit halutessasi laittaa massan jähmettymään myös vaikka pieniin muffini- tai konvehtivuokiin valmiiksi annoskokoisiksi paloiksi.