Sain edellisen tilauskakun yhteydessä tiedon, että eräs syöjistä on allerginen kotimaisille viljoille. Tein hänelle erillisen pienen leivonnaisen. Kotimaisten viljojen allergiaa sairastaville henkilöille ei siis sovi kaura, ohra, ruis eikä vehnä. Tein selvitystyötä ja koitin etisä lisätietoa netistä. Kunnon listaa vältettävistä tuotteista oli mahdoton löytää ja joidenkin tuotteiden osalta jäi epävarmaksi, sopivatko ne vai eivätkö. Paukkausmerkinnöissä ei aina ole selkeästi ilmoitettu ovatko jotkin aineet peräisin noista viljoista vai vaikkapa soijasta. Jos on hiemankin epäilyjä tuotteen ainesosista, kannattaa se jättää pois ja yrittää löytää jokin korvaava tuote.
Ensimmäinen mieleeni tullut leivos, jossa ei ole kotimaisia viljoja, oli macaronit. Kuitenkin iltakävelyllä näin silmissäni Aleksanterin leivosten kuvan ja halusin päästä tekemään niitä. Leivosten pohjaa laitoin manteli-, maissi- ja perunajauhoja. Pohjasta tuli aivan ihanan murea, eikä sitä maistellessa osaisi arvata, ettei siinä ole viljaa.
Jostain syystä en ole aiemmin tehnyt, tai edes maistanut Aleksanterinleivoksia. Kuvia niistä on vilkkunu milloin missäkin, joten ulkonäöllisesti olivat tuttuja. Mielestäni kokeilu oli pohjan suhteen erittäin onnistunut, ja tuota samaa pohjaa voisi käyttää vaikka piirakkapohjana.
Ensimmäinen mieleeni tullut leivos, jossa ei ole kotimaisia viljoja, oli macaronit. Kuitenkin iltakävelyllä näin silmissäni Aleksanterin leivosten kuvan ja halusin päästä tekemään niitä. Leivosten pohjaa laitoin manteli-, maissi- ja perunajauhoja. Pohjasta tuli aivan ihanan murea, eikä sitä maistellessa osaisi arvata, ettei siinä ole viljaa.
Jostain syystä en ole aiemmin tehnyt, tai edes maistanut Aleksanterinleivoksia. Kuvia niistä on vilkkunu milloin missäkin, joten ulkonäöllisesti olivat tuttuja. Mielestäni kokeilu oli pohjan suhteen erittäin onnistunut, ja tuota samaa pohjaa voisi käyttää vaikka piirakkapohjana.
Samalla
kun uuni oli lämmin, väsäsin testimielessä toisenkin viljattoman pohjan (tästä lisää toisessa postauksessa), jota voisin sanoa täydelliseksi.
Tosin, koska en ole koskaan syönyt Aleksanterinleivosta, en tiedä
millainen sen oikeasti pitäisi olla. Mutta nämä olivat ainakin tosi maukkaita, vaikkakin todella makeita!
Samalla harjoittelin suklakuvion tekoa. Tähän pintakuvioon oon aika tyytyväinen :) Se toinen leivos toimi hyvänä harjoituskappaleen, siitä ei tullut aivan näin nätti.
Samalla harjoittelin suklakuvion tekoa. Tähän pintakuvioon oon aika tyytyväinen :) Se toinen leivos toimi hyvänä harjoituskappaleen, siitä ei tullut aivan näin nätti.
Pohjasta tuli siis todella murea. Niin murea, ettei se meinannut pysyä kasassa siirtovaiheessa. Taikinaan käytin muusta leivonnasta ylijääneet keltuaiset, mutta niiden sijasta voi taikinaan laittaa myös yhden kokonaisen munan. Tässä ohje.
Aleksanterinleivokset mansikka-punaherukkatäytteellä (gluteeniton, viljaton)
Koosta riippuen n. 15-20 kpl
Pohja:
250
g margariinia tai voita
1.25 dl sokeria
2 keltuaista (tai 1 muna)
1.25 dl sokeria
2 keltuaista (tai 1 muna)
2 dl perunajauhoja
1.5
dl mantelijauhetta
1.5
dl maissijauhoja
2
tl vaniljasokeria
Väliin:
Väliin:
n.
2 dl mansikka-punaherukkahilloa
Päälle:
Päälle:
n. 2
dl tomusokeria
n.
1.5 rkl sitruuna-vettä (n. 2/3 sitruunaa, 1/3 vettä)
Raidat:
mansikka-tomusokeria
sitruuna-vesi-seosta
Ohje:
Vatkaa huoneenlämpöinen rasva sokerin kanssa vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon muna voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhot ja vaniljasokeri keskenään. Lisää jauhot taikinaan hyvin sekoittaen.
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Levitä taikina lusikan avulla leivinpaperin päälle ohueksi kerrokseksi. Paista 200 asteessa kullanruskeiksi n. 15 minuuttia. Leikkaa levy puoliksi heti kun otat sen uunista. Anna jäähtyä kunnolla.
Kun pohjapalat ovat jäähtyneet, irrottele niitä varovasti leivinpaperista esim. pitkällä, kapealla ja ohuella spatulalla. Levitä toisen puolen päälle ohut kerros hilloa. Nosta toinen pala päälle varovasti lastoilla tukien.
Tee kuorrute sekoittamalla tomusokerin joukkoon sitruuna-vettä hyvin sekoittaen. Lisää sitruuna-vettä, kunnes seos on sopivaa levitettäväksi. Jos seoksesta tulee liian löysää, lisää joukkoon hieman tomusokeria. Levitä kuorrute nuolijalla tai pitkällä lastalla päälle. Sekoita raitoja vasten hieman tomusokeria ja sitruunavettä. Tee samantuntuinen tahna kuin kuorrutteestakin. Laita tahna esim. pakastepussiin. Leikkaa pussin kulmaan pienen pieni reikä. Tee kuorrutteen päälle raitoja n. 2 cm välein. Vetele samantein veitsen avulla pintaan viiltoja n. 2 cm päähän toisistaan, vuorotellen ylös ja alas niin, että syntyy alla alla olevan tapainen kuvio. Anna pinnan kovettua. Leikkaa sopivan kokoisiksi palasiksi.
Tosi kauniita leivonnaisia, on kyllä ihanasti onnistunut tuo marmorointi :)
VastaaPoistaTuo edellisen postauksen marmeladikin kuulostaa ja näyttää ihanalta!
Minäkään en ole ikinä maistanut Aleksanterinleivoksia... aukko sivistyksessä siis.
Mulla on ollut tuota tutustumista gluteenittomiin leivonnaisiin eikä se kovin yksinkertaista ole. Sain onneksi viisaammalta vinkkiä mm. siihen että osassa suklaitakin voi olla viljoja. Fazerin suklaalevyt olivat suht turvallisia, ainesosaluettelossa kerrottiin että saattaa sisältää vehnää, mutta siinäkin tietty herkemmän kannattaa jättää suklaa väliin.
Kiitos Taru! Mäkin olen tuohon marmorointiin todella tyytyväinen. Ja pohjakin onnistui yllättävän hyvin. Luulen, että se oli melkein parempaa näin, kuin vehnäjauhoista tehtynä, oli niin suussasulavaa ja herkullista :)
PoistaNoita viljoja löytyy yllättävän monesta paikasta, eikä kaikissa ainesosaluetteloissa tosiaankaan kerrota, mistä esim. tärkkelykset ovat peräisin. Tuo onkin hyvä tietää, että Fazerin suklaat saattaisivat sopia. Aikamoista salapoliisin työtä saa tehdä!